Neulootikon 9 juhannustaikaa

 Hei!

Juhannus tuli ja meni ja hengissä selvittiin. Niin meni myös yritykseni kirjoittaa uutta blogia. Poistin blogin äsken ja takaisin sitä ei enää saa. Kirjoittelen juttuja jatkossa tänne, kuten ennenkin.

Laitoin jussina Instagramiin 9 neulootikon juhannustaikaa ja niistä tykättiin tosi paljon, joten laitan ne nyt tännekin, jos ei muuksi, niin muistoksi 😊

Olen ihan itse omin pikkukätösin kirjoittanut taiat ja kuvat ovat myös peräisin omasta kuvapankistani. Tässä nämä taiat, ole hyvä 😊

1.

2.

3.

4.

5.

6.

 7.

8.

9.

😊

Kikkajohanna

Kettusukat kaverille

 Neule 11/2025

Heissan! 

Tässä viimeisimmät sukat, kettusellaiset. Koska sukkien valmistumisesta on hujahtanut jo pari kuukautta, en muista enää, millaisia fiiliksiä niiden neulominen minussa herätti.

Muistan vain sen, että suunnittelin sukat yhdessä ystäväni kanssa, jonka jalkaan ne valmistuttuaan päätyivät. Toive ketunpäistä ja väreistä tuli häneltä, hän kun rakastaa eläimiä ja luontoa, ja käy pitkillä vaellusretkillä.

Sukista tuli omasta mielestäni yhdet kauneimmista sukista, jotka olen koskaan elämäni aikana neulonut. Myös ystäväni ihastui niihin pohjattomasti.

Olen neulonut ja silmukoinut ketunpään sukkaan. En ole piirtänyt tällä kertaa sitä alusta asti itse, vaan muokannut Pinterestistä löytyneestä kuvasta omaan makuun sopivaksi. Laitan tähän alle ketunpään kaavion, ollos hyvä 😊

Alkuperäinen kaavio Pinterestistä: Lava Fox, www.myhobbyiscrochet.com

Toistaiseksi tilanteeni on se, etten jaksa oikein keskittyä neulomiseen, mutta se tilanne muuttuu taas parempaan suuntaan, kuten sillä on tapana aina muuttua. 

Kikkajohanna

Ajattelin virkata, apua

Moi moi!

Pinnan alla tapahtuu paljon, vaikka blogissa ei ole ollut pariin viikkoon juuri elämää. Pakerran yhden toistaiseksi vielä salaisen projektin parissa, joka alkaa olla pikkuhiljaa valmis. Ja ei. Mihinkään kilpailuun en ole tällä kertaa osallistumassa.

Mulle kävi eilen hassu juttu. Sain Yleltä yllätyksenä pienen paketin. Olin aivan ällistynyt siitä, ja iloisesti tietenkin. Paketista löytyi arvoituksellinen pieni pahvirasia ja salaperäinen kirjekäärö. Kun avasin rasian, siellä oli ihana #puoli7-ohjelman kahvimuki 😊

Se on niin hieno, että pääsee muistoksi tärkeiden aarteiden joukkoon. En aio ottaa sitä arkikäyttöön ollenkaan. Kirjekääröstä paljastui taas mitä kaunein kiitosviesti, ja täytyy myöntää, että mulla meni muutama roska silmiin, kun sitä luin.

Mitä lämpimin kiitos siis #puoli7 -poppoolle näistä! 💚

Mä olen ajatellut tehdä seuraavaksi jotain mulle aivan tavatonta ja hurjaa. Mä aion kokeilla ruutuvirkkaamista, vaikkei virkkaaminen ole ollenkaan mun juttu. Joka vuosi sitä täytyy kuitenkin kokeilla, että muistaa, miksen sitä tee 😄 

Suunnitelmissa on virkata kesäksi kevyt sydän kaulaliina, jonka malli näkyy kuvassa yllä. Siitä saisi aivan ihanan vauvanpeitonkin. Kuvan olen napannut FB:sta jostain ulkomaisesta virkkausryhmästä, jossa se oli ilmaiseksi jaossa.

Langaksi valitsin ihan reilusti halpaa 100 % akryylilankaa paristakin syystä. Se ei kutise ihoa vasten, ja se on kevyt sekä viileä pitää. Kaulaliinaa on mukava käyttää kuumemmillakin ilmoilla.

Iso kysymys kuuluu nyt: Saanko tehtyä tätä koskaan valmiiksi, vai tuleeko siitä ikuisuusprojekti? En osaa vastata tähän kysymykseen yhtään mitään. Täytyy toivoa vaan parasta 😄

Mutta mutta. Ennen virkkaamista aion saattaa loppuun vielä erään vuodenvaihteessa kesken jääneen projektin, lapasboksin 2024. Se jäi villasukkavillityksessä jostain syystä kesken, ja suoraan sanottuna se hävettää. Boksista puuttuu enää yksi lapanen.

Kikkajohanna

Taisi lähteä lapasesta

 Tämän vuoden neuleet

🙈🙈🙈

Pässin pökkimät sukat

Neule 10/2025

Hei

ja mukavaa maaliskuun alkua! Täällä on valmistunut pari päivää sitten raikkaan turkoosit sukat, joita kutsun kotoisasti Pässin pökkimiksi. Työnimenä oli aluksi vain lammassukat ilman sen suurempia pohtimisia. Sitten, sukkien pikkuhiljaa valmistuessa rupesin miettimään äkkiä, ovatko nämä lampaita vaiko sittenkin pässejä. Niiden korvat sojottivat päästä siihen malliin, että ne voisivat olla myös sarvet.

Koska tälle maallikolle lampaat ovat olleet aina vain lampaita ja asiasta tuli mulle elämää suurempi ongelma, googlasin pässin. No, se on urospuolinen lammas, kun taas naaraspuolinen lammas on uuhi. Nyt mä olen taas hitusen viisaampi, ja jokainen voi päättää itse, mitä sukissa on 😊

Tuo raikkaan turkoosi lanka on Kaupunkilanka Rotvallia, jota tykkään käyttää sukissa Nallen rinnalla. Rotvallissa on ihana värikartta ja siitä löytyy sellaisia värejä, joita ei ole ollut toisessa merkissä myynnissä aikoihin, kuten vaikka nyt tätä raikkaan turkoosia sävyä.

Käytän itse usein Rotvallia ja muita lankamerkkejä yhdessä, koska värit on mulle tosi tärkeitä. Nyt joku voi älähtää, mutta kyllä, mä yhdistelen usein eri lankamerkkejä keskenään neuloessa. Kun mä yhdistelen lankoja, olen kuitenkin kolmesta asiasta aina tarkka:

Mä katson ensinnäkin sen, että langat ovat koostumukseltaan samoja, eli että molemmissa on vaikka noin 25 % polyamidia. Toiseksi mä tarkistan, että langat ovat saman paksuisia, eli että metrimäärät vastaavat suurin piirtein toisiaan. Ja kolmanneksi mä tarkistan lankojen pesuohjeet, että ne vastaavat toisiaan.

Paljon on vaatimuksia, mutta tähän asti mun sukista on tullut ihan hyviä, käyttökelpoisia, ja ne ovat lämmittäneet varpaita niin kuin pitääkin.

Ja hei! Lisäsin äsken Puutarhurin sukkien ohjeen tänne blogiin. Täällä on nyt jo 23 kivaa neuleohjetta, joista ammentaa elämään neulomisen iloa 😊 Olkaatte hyvät 💖

Kuullaan taas!

Kikkajohanna

 

Mollukat

Neule 6/2025

Heissan

On helmikuun vimppa päivä, ja mulla on käsittelyssä tänään Mollukat, eli kuudes tänä vuonna neulottu sukkapari. On viikko yhdeksän, ja olen neulomassa nyt yhdeksättä sukkaparia. Se tarkoittaa sitä, että tänä vuonna mun käsissä on syntynyt yhdet sukat viikossa, ja se ei ole huono saavutus, vai mitä 😊

Viime vuonna neulominen jäi pitkien taukojen takia noin 33 neuleeseen, mikä on ollut varmasti mun elämäni pohjanoteeraus, mutta nyt alkaneen vuoden saldo näyttää hyvälle. Nämä Mollukat mä neuloin joskus Tiukujen (Tiut sukat) jälkeen, ja ne jäivät jostain syystä esittelemättä.

No. Ei näissä ole paljon esiteltävää. Nappasin kuvion joskus kauan sitten suunnittelemistani Hopsulaheit-sukista ja halusin tehdä siitä omat sukat. Mä vaan ihastuin jostain syystä tuohon mollukkamaiseen kuvioon ja se kiehtoi salakavalasti, enkä osaa vastata, että miksi 😊

Sukkien väreissä olisi ollut toivomisen varaa. Jos kirkkaan limenvihreä erottuu huonosti keltaisesta, niin sitä se tekee näköjään myös valkoisen värin kanssa. Mutta oppia ikä kaikki, ei aio luopua siksi limenvihreästä 😊 Sukkien kuviot juoksentelevat sukan ympäri katkeamatta välillä takasauman kohdalla, mikä on kiva juttu.

Nyt Mollukat ovat jo uudessa kodissa, ne eivät kauan kaapissa säilyneet. Äitini pyysi itselleen uusia kotisukkia, joten annoin ne hänelle 💚

Kikkajohanna

P.S. Uusin vähän blogin ulkonäköä, sitä ei pidä säikähtää. Minä tai mun iänikuiset juttuni neulomisesta eivät ole hävinneet minnekään, oli se sitten hyvä asia tai ei 😊

Puutarhurin sukat

Neule 9/2025

Hei

Helmikuu alkaa olla tältä vuodelta aika lailla tässä, ja kevät tekee pikkuhiljaa tuloaan. Tämän vuoden 9. sukkapari on valmis ja lisää sukkia on tulossa. Tässä alla kuva uusista kotisukista, jotka olen neulonut tänä vuonna itselleni, ja kerrankin vain itselleni 💖 Unohdin kuvasta Onnenapiloita sukat, mutta täytyy ottaa sukista vielä jossain vaiheessa uusia kuvia.

Niin kuin kuvasta näkyy, on sukkarivi oikea värisuora, mutta niin halusinkin. Pukeudun aina mustaan, ja ajattelin, että värikkäät sukat toisivat asuun mukavasti väriä. Ajattelen jotenkin niin, että kun laitan jalkaan iloiset sukat, myös mieli piristyy. Näiden sukkien väreissä näkyy myös kevään kaipuu, sitä odotan kovasti.

Uusin tulokas tässä sukkaperheessä ovat Puutarhurin sukat, jotka saivat nimensä ihanien seuraajien kommenteista 💖 Sukkia oli hankala kuvata oranssin värin takia. Ainakin mun kännykkäkamera tarrasi kiinni tuohon väriin niin voimakkaasti, että porkkanat näyttävät joissakin kuvissa ihan chilipaprikoilta, ja niitä ne eivät ole.

Sukka onnistui takaa hyvin, kuviot eivät katkea takasauman kohdalla ikävästi, vaan kiertävät sukan ympäri. Olen oppinut siis taas jotain uutta ja superiloinen siitä. Uuden oppiminen tekee neulomisesta tosi mukavaa, ja oivaltamisen ilo on suuri. Se on yksi niistä asioista, mikä saa minut neulomaan.

Seuraava sukkapari on työnalla ja aiheena sukissa ovat lampaat. Pidän kovasti lampaista. Tässä mun ”taiteellinen” näkemys niistä ja siitä, millaiset lammassukat voisivat olla. Olen piirtänyt kuviot alusta asti itse, kuten aina. Korvista tuli hauskat, niitä voisi pitää myös sarvina, jos niin haluaa, eli nämä otukset voisivat olla myös pässejä 😊

Työnimenä näillä lammassukilla on Pässin pökkimät, ja luulen vahvasti, että se tulee olemaan myös niiden lopullinen nimi. Minusta se on tosi hauska. 

Kikkajohanna