Keittiöpsykologi iskee osa 1

Myös luovuus kaipaa lepoa

No heippa! Mä ajattelin jutella tänään luovien taukojen merkityksestä. Näitä juttuja ei ole otettu mistään oppikirjoista, vaan ne on mun henkilökohtaisia mietteitä. Ajatus aiheesta syntyi siitä, että mulla on alkanut itsellä nyt sellanen voimakas väsymyskausi. Mä en jaksa juurikaan innostua neulomisesta.

Mä en ole lopettanut kuitenkaan neulomista kokonaan, mutta tahti on kyllä hidastunut huomattavasti. Mulla on alkanut siis luova tauko ja mä koen tarvitsevani myös sellasen. Mitä mieltä sä olet luovista tauoista. Onko ne sun mielestä tarpeellisia? Minusta ne on vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin nuo tuotteliaatkin kaudet.

Ainakin mulla nämä kaksi eri kautta vaihtelee aika säännöllisesti. Ensin mulla on kausi, jolloin sukkaohjeita ja ideoita syntyy enemmän kuin ehtii ylös kirjoittaa. Sitten. Mä huomaan yht’äkkiä olevani vaan pohjattoman väsynyt ja mä laitan sukantekeleet sivuun. Mä en päätä sen kummemmin, koska mä taukoa pidän ja kuinka pitkä se on.

Ne vaan tulee ja menee. Mä uskon, että mun aivot tarvii lepoa toimiakseen paremmin. Se antaa mun mielelle aikaa ja tilaa käsitellä rauhassa mun mahdollisia ongelmia neulesuunnittelussa. Mä jätän siis asiat suomeksi sanottuna välillä hautumaan. Jos mulla on ongelmia jonkun sukkamallin suunnittelussa, niin mun pää ratkoo näitä ongelmia juuri taukojen aikana tuolla jossain taka-alalla.

Mä olen huomannut, että kun mä ajattelen ja teen välillä jotain ihan muuta, niin mulle käy hyvin usein niin, että mulle voi pulpahtaa mieleen ratkaisu johonkin ”ongelmaan” vaikka kesken tiskaamisen. Mä olen huomannut myös sen, että silloin kun mä en muista pitää taukoja, vaan yritän väkisin piirtää jotain sukkamallia valmiiksi, niin se työ menee ihan juntturaan eikä mikään tahdo onnistua.

Se vie koko ilon suunnittelusta ja se ei ole tämän harrastuksen tarkoitus. Siinä vaiheessa mä otankin lyhyen aikalisän. Silloin kun mulla on luova tauko, mä etsin jostain omasta kuvagalleriasta vanhoja sukkakuvia ja postailen sitten niitä Instaan. Ettei mun some-elämä hiljene aivan kokonaan. 

Nämä kuvat on hyvä esimerkki siitä. Tässäpä tulikin juteltua nyt pitkistä ja lyhyistä luovista tauoista vähän sekasin. Näistä olisi voinut kirjoitella tänne blogiin vielä enemmänkin.

Kuullaan taas!

Kikkajohanna

Viiden sukkaparin värisuora

 Neuletyöt 10-13/2023

No heissan!

Siitä onkin jo viikko aikaa, kun mä olen viimeksi kirjotellut tänne. Mä olen saanut nyt mun sukkaputken päätökseen tältä erää ja tällä Keväiset kotisukat mallilla valmistuikin viisi paria sukkia. Mä aion palata vielä tähän sukkamalliin takasin, koska näitä oli yksinkertasesti niin kiva ja nopea neuloa, mutta nyt mä teen välillä jotain muuta.

Nyt nämä sukat pitäis sitten päätellä ja viimeistellä. Siinä onkin hommaa muutamaksi päiväksi. Miten sulla on tapana viimeistellä villasukat? Höyrytätkö vai kasteletko sukat vai annatko mennä eteenpäin sellaisenaan? Näitä viimeistelytapoja on tänä päivänä jo niin montaa eri laatua, että kukaan ei oikein osaa enää sanoa, mikä on se kaikkein oikein tapa.

Niin ne ajat ja tavat muuttuu

Mulle on aikoinaan opetettu, kun mä olin nuori tyttö, että sukkia ei saa ikinä mennä silittämään, kuten siihen aikaan vanhemmilla rouvashenkilöillä oli usein tapana tehdä. Se oli kai ennen vanhaan aika yleinenkin tapa. Siinä villan kuidut rikkoontuu jotenkin tai jotain eikä sukat lämmitä.

Mä itse olin niin tarkka, että mä pingotin niihin aikoihin sukat aina nuppineuloilla patjaan kiinni, kostutin ne suihkepullolla ja annoin kuivua siinä kuivaksi ohuen kostutetun harson alla. No kyllä ne siinä tasottui, homma oli vaan aika työläs tehdä. Niiden nuppineulojen tökkiminen ja poistaminen oli tosi ärsyttävää.

Mun tapa

Nykyään mulla on tapana uittaa sukat haaleassa pyykkietikkavedessä. En tiedä sitten onko se parempi tapa, mutta kyllä mun sukista lähtee näissä uittohommissa aina vähän väriä ja sellasta vähän harmahtavaa vettä. Että ehkä niin on hyväkin tehdä. Mun mielestä sukista tulee tällä tavalla myös pinnaltaan tosi tasaiset.

Kun mä olen uittanut sukat, mä kuivaan sukkia vähän rullaamalla ne pyyhkeen väliin. Sitten mä avaan pyyhkeen varovasti ja laitan sukkablokit sukkien sisälle. Sen jälkeen vielä vimppa tasoittelu ja muotoilu ja sukat nätisti kuivumaan tasaiselle alustalle pyyhkeen päälle.

Siinä ne saa sitten kuivua rauhassa, tosin mä käyn muutaman kerran kääntämässä sukat toisinpäin, että ne kuivuu tasaisesti myös alapuolelta. Jokainen tekee tyylillään, tässä nyt mun tapa viimeistellä sukat ja hyvät tulee. No sen vielä lisäisin tähän, että mä päättelen tietty sukat aina ensin ennen tätä vimppaa silausta.

Tässä linkki tähän ilmaiseen sukkaohjeeseen:

KEVÄISET KOTISUKAT OHJE

Aurinkoa ja lunta tupaan,

Kikkajohanna