Hei. Jos olet kovinkin herkkä, niin nyt en välttämättä suosittele näiden sukkien tarinan lukemista. Katso siis kuvat ja skippaa tämä postaus. Olethan niin kiltti.
Tässä on mun eräs kuvapiirissä syntynyt omakuvani. Se kertoo jotain menneestä, mutta myös valoisasta tulevaisuudesta. Sukkien nimi on: Ole kiltti, näe ilo.
Ajattelin kertoa nyt, miten nämä sukat on syntyneet ja millaisia ajatuksia tämä prosessi mussa herätti. Avaudun harvemmin näin paljon neuleistani, mutta nyt ajattelin tehdä niin.
Jos mä olisin villasukka
Näiden sukkien suunnittelu alkoi mulla ihan siitä, että mä rupesin miettimään millainen villasukka mä olisin, jos mä olisin villasukka. Niinpä mä jouduin sukeltamaan hetkeksi sisimpääni ja sieltä löytyi yllätys. Mä löysin sieltä tosi surullisen ja yksinäisen tytön.
Surullinen tyttö Niin mä istuin Excelin ääreen ja rupesin piirtelemään tuon tytön kasvoja. Koska tyttö oli niin surullinen, oli selvää, että sukasta tulee musta. Näin tämän tytön itkevän hiljaa yksin pimeydessä ja ymmärsin, että häntä oli satutettu elämässä paljon. Missään ei näkynyt juuri sillä hetkellä valoa.
Sitten hän katsahti yllättäen minuun ja hänellä oli vain yksi pyyntö: Ole kiltti, älä satuta minua enää. Ymmärsin, että tämä pyyntö ei tarkoittanut suinkaan minua, vaan tämän tytön kiusaajia. Niin kirjoitin sukan jalkaterään tytön ainoan toiveen: Ole kiltti.
Tässä vaiheessa sukkien aihe rupesi jo ahdistamaan, mutta mä halusin jatkaa vielä ja nähdä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Niin mä näin vuosien vierivän ja valo tytön ympärillä alkoi lisääntyä.
Onnellinen tyttöTämä valo lisääntyi niin paljon, että se muuttui valkoiseksi. Silloin tiesin, että toisesta sukasta tulee valkoinen. Kun katselin tätä valon ympäröimää tyttöä, niin yht' äkkiä hän hymyili minulle ja hänen poskensa punoittivat hiukan.
Sitten hän sanoi minulle: Näe ilo, nyt olen onnellinen. Tämä tyttö oli niin täynnä iloa, että tunsin sen omassa sydämessäni asti. Hän oli päässyt kiusaajistaan eroon. Niin kirjoitin sukan jalkaterään: Näe ilo.
Ennenkuin päästin tämän tytön takaisin sisimpääni, huomasin, että kahleet tytön kaulalla olivat muuttuneet onnenapiloiksi ja sukan taakse oli ilmestynyt sydämiä. Kun hän lopulta sitten hävisi, hän hyräili ja hymyili iloisesti mennessään ja huikkasi minulle: Nähdään taas huomenna.
Onnellinen loppu?Vaikka tämä tarina alkoi varsin surullisesti, oli sillä tällä kertaa onnellinen loppu. En ole kuitenkaan unohtanut tuota surullista tyttöä, näen häntä aina silloin tällöin. Hän suree edelleenkin mennyttä, mutta hänen kyyneleensä ovat kuitenkin alkaneet jo kuivua.
Onnellista tyttöä näen sen sijaan lähes joka päivä. Hän tulee hyvin usein luokseni jo aikaisin aamulla ja häviää jonnekin taas illalla. Hänen silmänsä tuikkivat ilkikurisesti auringon säteiden osuessa niihin, hän nauraa paljon ja tämä hyväntuulisuus tarttuu huomaamatta myös minuun.
Voi kuinka tärkeää olisi, että ihmiset ymmärtäisivät, kuinka vakavasta asiasta puhutaan, kun puhutaan kiusaamisesta. Se voi tuhota kiusatun mielenterveyden ja johtaa jopa kuolemaan. Ja mikä surullisinta, myös aikuiset syyllistyvät kiusaamiseen samalla tavalla.
Kikkajohanna
- - - - - - - - - - - - - -
Tässä oli kurkistus mun sisäiseen maailmaan ja tämä on mun ensimmäinen valmis neuletyö kuvapiirissä. Seuraava työ tulee olemaan ehkäpä paljon iloisempi ja värikkäämpi, tai sitten jotain aivan muuta. En oikein tiedä vielä, mitä haluan seuraavaksi siellä tehdä 😊