Kuvapiiri 4 ja 5: Ryppyjä rakkaudessa (osa 2)

 Voi turkasen turkanen

Arvatkaapa millanen vaihe mulla on näissä sukissa menossa just nyt? No. Purkamisvaihe. Huomasin vasta nyt, että tuossa toisessa sukassa on toinen meren aalto pienempi kuin toinen aalto (katso nuoli).

Mä en ymmärrä miten mä olen voinut skipata neuloessa yhden kokonaisen kerroksen sukasta huomaamatta sitä! Kaikki kuviot kun natsasi yhteen neuloessa. Huomasin vasta tästä nappaamastani valokuvasta tuon mokan.  

No. Mä olen näköjään niinkin "taitava" 😂 Koska tuo virhe on noin näkyvä, niin mun on pakko purkaa tuota sukkaa ja neuloa peräti puolet varresta uudelleen ja sitähän mä en haluaisi tehdä. Mä inhoan purkamista ja uudelleen neulomista yli kaiken.

Millanen tapa sulla on purkaa sukkia? 

Koska mä olen tietyissä asioissa ihan hiton laiska, mä poimin tällä tavalla silmukat ylempää ensin puikoille ja puran sukan alaosan vasta sitten (katso kuva). Helppoa ja nopeeta, mutta makunsa kullakin. 

Mulla menis hermot, jos mun pitäisi purkaa näin pitkä pätkä sukkaa silmukka ja kerros kerrallaan. Voihan värisevät viiksikarvat 😏 

No. Mä saattaisin jossain toisessa tilanteessa luovuttaa ja jättää näiden sukkien neulomisen kesken, mutta nyt mä haluan tehdä ne loppuun 💪

Mä oon kirjottanut jo ohjeenkin näihin valmiiksi ja kaaviot on testattu, että ne on oikein piirretty. Siitäpä tulikin mieleen, että voipi olla, että mä laitan tämän ohjeen ilmaiseksi tänne blogiin jossain vaiheessa 😊

Vertailua 

Mä laitan tähän lopuksi vielä näytille uudestaan nämä sukat 2 ja 3 rinnakkain. Ero on valtava, kun sukkia vertaa keskenään. Tässä näkee hyvin, miten suuri vaikutus värivalinnoilla on. Itse pidän värejä ihan äärimmäisen tärkeinä, sillä niillä voi vaikuttaa sukan ulkonäköön aivan uskomattoman paljon.

Toinen juttu, minkä kuvasta voi huomata, on se, miten tämäkin sukkamalli on kehittynyt sitä mukaa, kun mä olen sitä suunnitellut ja neulonut. Mulle käykin hyvin usein niin, että mulla on kyllä mielessä selkeä kuva siitä, millaset sukat mä haluan tehdä, mutta lopputulos voi olla mullekin joskus ylläri. Sitten mä vaan ihmettelen, että olenko mä tosiaan tehnyt tuonkin näköset sukat 😄

Jatkoa vielä luvassa, Kikkajohanna

Kuvapiiri 4 ja 5: Hääsukat tai sinnepäin (osa 1)

Sukkaidea

Olipas viime postaus sen verran syvällinen ja vakava, että ajattelin postata tähän väliin jotain iloisempaa 😊 Nyt on nimittäin niin, että mä sain kuulla kuukausi  sitten, että musta tulee ens kesänä anoppi! Jeeeee! 

Tytär toivoo, että mä neuloisin hänelle ja  tulevalle vävypojalle hääsukat. Nämä tuleekin olemaan kenties mun elämäni tärkeimmät sukat, jotka mä oon tähän mennessä päässyt suunnittelemaan! 💖 

Niinpä mä kyselin tulevan morsiamen toiveita sukkiin. Haluanhan mä tehdä hänelle jotain ikimuistoista. Häiden teemana on siis metsä ja väritoiveiksi esitettiin vihreää luonnonvalkoisella pohjalla. Myös palmikoita toivottiin ja muutamaa tupsua. Silloin mulle tuli mieleen tietysti kesä ja koivut, pidetäänhän häät kesällä. 

Roikkuvia koivunlehtiä

Jotkut roikkuvat koivunlehdet vois olla kivat. Niin istuin excelin ääreen ja piirtelin siinä aikani koivunlehtiä. Koska innostuin niin paljon, en suunnitellut kuin sukan varren yläosan, kun tartuin jo puikkohin ja niin syntyi tämä mallikappale 1. Nuo roikkuvat koivunlehdet onnistuivat, mutta vihreä väri oli aivan väärä. 

Niin lähetin kuvan mallista tyttärelle ja hän lähetti mulle pienen värikartan väritoiveista. Tuo oikea vihreä väri löytyikin lopulta mun lankavarastosta pienen mallailun jälkeen. Ensin mä halusin kuitenkin neuloa vielä mallikappaleen 2 ja kokeilla siihen erilaisia juttuja.

Mallikappale 2

No. Tässähän tämä ruma mallikappale 2 on.  Halusin neuloa tämän sukan värikkäänä. Tähän sukkaan syntyikin neuloessa sitten tarina, joka kertoo elämästä. 

Mä olen sanonut mun tyttärelle joskus, että elämässä tulee eteen ihania asioita ja raskaita asioita. Sanoin hänelle myös, että yritä nauttia niistä hyvistä hetkistä, niin ne kantavat ehkä myös niiden vaikeiden hetkien yli. Toivottavasti tyttäreni muistaa tämän joskus.

Sitä en tiedä, kuinka viisas neuvo tämä sitten on, mutta yksi ajatus elämästä se on 💖

Mallikappale 3

Mallikappaleen 2 jälkeen pistin sukissa monta asiaa uusiksi. Tarina pysyi suurin piirtein samana, mutta muokkasin merta ja nurmikkoa. Vaihdoin myös värit ja näistä sukista tulee nyt kaksiväriset. Minusta ne on paljon tyylikkäämmät näin ja tytärkin toivoi  yksinkertaisia sukkia. Niin rupesin neulomaan mallikappaletta 3. 

No. Näistä sukista ei tule nyt hääsukkia, nämä on harjoittelusukat. Itse hääsukat suunnittelen loppuun varmaan ensi vuoden alkupuolella. Mun tarvii antaa nyt näiden sukkien hautua hetken aikaa mielessä. Mä haluan, että näistä sukista tulee hienot, tuleehan ne mun tyttärelle 💖💖💖 Teenkin nämä luontosukat kuvapiirin ohjaajalle  lopettajaislahjaksi, kun kurssi joskus loppuu. Nämä sukat saa siis tosi hyvän uuden kodin 😊

Itse hääsukissa voi vielä muuttua kaikki. Koska nämä luontosukat ei ole vielä valmiit, niin näiden tarina jatkuu vielä seuraavissa postauksissa. Pysy siis kuulolla, jos haluat tietää miten näiden kanssa kävi. Mä en tiedä sitä vielä itsekään! 😄

Terkuin, Kikkajohanna

Kuvapiiri 2 ja 3 : Jos mä olisin villasukka

Ole kiltti, näe ilo

Hei. Jos olet kovinkin herkkä, niin nyt en välttämättä suosittele näiden sukkien tarinan lukemista. Katso siis kuvat ja skippaa tämä postaus. Olethan niin kiltti.

Tässä on mun eräs kuvapiirissä syntynyt omakuvani. Se kertoo jotain menneestä, mutta myös valoisasta tulevaisuudesta. Sukkien nimi on: Ole kiltti, näe ilo. 

Ajattelin kertoa nyt, miten nämä sukat on syntyneet ja millaisia ajatuksia tämä prosessi mussa herätti. Avaudun harvemmin näin paljon neuleistani, mutta nyt ajattelin tehdä niin.

 Jos mä olisin villasukka

Näiden sukkien suunnittelu alkoi mulla ihan siitä, että mä rupesin miettimään millainen villasukka mä olisin, jos mä olisin villasukka. Niinpä mä jouduin sukeltamaan hetkeksi sisimpääni ja sieltä löytyi yllätys. Mä löysin sieltä tosi surullisen ja yksinäisen tytön.

Surullinen tyttö 

Niin mä istuin Excelin ääreen ja rupesin piirtelemään tuon tytön kasvoja. Koska tyttö oli niin surullinen, oli selvää, että sukasta tulee musta. Näin tämän tytön itkevän hiljaa yksin pimeydessä ja ymmärsin, että häntä oli satutettu elämässä paljon. Missään ei näkynyt juuri sillä hetkellä valoa.

Sitten hän katsahti yllättäen minuun ja hänellä oli vain yksi pyyntö: Ole kiltti, älä satuta minua enää. Ymmärsin, että tämä pyyntö ei tarkoittanut suinkaan minua, vaan tämän tytön kiusaajia. Niin kirjoitin sukan jalkaterään tytön ainoan toiveen: Ole kiltti. 

Tässä vaiheessa sukkien aihe rupesi jo ahdistamaan, mutta mä halusin jatkaa vielä ja nähdä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Niin mä näin vuosien vierivän ja valo tytön ympärillä alkoi lisääntyä. 

Onnellinen tyttö

Tämä valo lisääntyi niin paljon, että se muuttui valkoiseksi. Silloin tiesin, että toisesta sukasta tulee valkoinen. Kun katselin tätä valon ympäröimää tyttöä, niin yht' äkkiä hän hymyili minulle ja hänen poskensa punoittivat hiukan. 

Sitten hän sanoi minulle: Näe ilo, nyt olen onnellinen. Tämä tyttö oli niin täynnä iloa, että tunsin sen omassa sydämessäni asti. Hän oli päässyt kiusaajistaan eroon. Niin kirjoitin sukan jalkaterään: Näe ilo. 

Ennenkuin päästin tämän tytön takaisin sisimpääni, huomasin, että kahleet tytön kaulalla olivat muuttuneet onnenapiloiksi ja sukan taakse oli ilmestynyt sydämiä. Kun hän lopulta sitten hävisi, hän hyräili ja hymyili iloisesti mennessään ja huikkasi minulle: Nähdään taas huomenna.

Onnellinen loppu?

Vaikka tämä tarina alkoi varsin surullisesti, oli sillä tällä kertaa onnellinen loppu. En ole kuitenkaan unohtanut tuota surullista tyttöä, näen häntä aina silloin tällöin. Hän suree edelleenkin mennyttä, mutta  hänen kyyneleensä ovat kuitenkin alkaneet jo kuivua.

Onnellista tyttöä näen sen sijaan lähes joka päivä. Hän tulee hyvin usein luokseni jo aikaisin aamulla ja häviää jonnekin taas illalla. Hänen silmänsä tuikkivat ilkikurisesti auringon säteiden osuessa niihin, hän nauraa paljon ja tämä hyväntuulisuus tarttuu huomaamatta myös minuun.

Voi kuinka tärkeää olisi, että ihmiset ymmärtäisivät, kuinka vakavasta asiasta puhutaan, kun puhutaan kiusaamisesta. Se voi tuhota kiusatun mielenterveyden ja johtaa jopa kuolemaan. Ja mikä surullisinta, myös aikuiset syyllistyvät kiusaamiseen samalla tavalla. 

Kikkajohanna

- - - - - - - - - - - - - - 

Tässä oli kurkistus mun sisäiseen maailmaan ja tämä on mun ensimmäinen valmis neuletyö kuvapiirissä. Seuraava työ tulee olemaan ehkäpä paljon iloisempi ja värikkäämpi, tai sitten jotain aivan muuta. En oikein tiedä vielä, mitä haluan seuraavaksi siellä tehdä 😊

Kuvapiiri 1: Terapiasukka

Ensimmäinen kerta

Mä alotin tuossa kuukausi sitten yhdessä kuvapiirissä käymisen. Kurssin teemana on omakuvat ja tyyli toteuttaa tämä on vapaa. Siellä saa siis piirtää, maalata tai tehdä vaikka savitöitä, jos niin haluaa. Minusta tämä oli niin ihanan vapauttava ajatus, että siksi lähdinkin sinne mukaan.

Koska mä en omaa ihan oikeasti minkäänlaisia piirustustaitoja, päätin ottaa kurssille mukaan vanhat mustat villasukat ja tuunata ne jotenkin. Niin tapahtui ja sukan päälle alkoikin ilmestyä railakan värisiä pellen naamoja. Mutta miksi juuri niitä? En tiedä oikein itsekään mitä mä ajattelin niitä ommellessa. Se mun täytyy kuitenkin tunnustaa, että mua saattoi ottaa joku asia pannuun just silloin 😄 

Ja juu. Tuo sukka näyttää ihan kamalalta eikä se ole mitään taidetta nähnytkään. Se on mun terapiasukka. Mä luulen tosin, että mä puran nuo pellen naamat pois ja ompelen sukkiin jotain vähän mukavampaa 😊

Ihan tavallinen Virtanen

Mä olen ihan tavallinen Virtanen ja innokas sukan kutoja vaan. Mä olen luonteeltani niin pedantti, että tuollainen exceltaulukon ruudukko on mulle paljon sopivampi työtapa kuin vapaalla kädellä piirtäminen. Excelissä kun saa kaikki kuvat järjestykseen 😄 

Käsityöaktivismista mua sen sijaan voisi välillä syyttää, jos olet yhtään seurannut mua instassa 😉 Tämä kuvapiiri on mulle siis sellanen mun oma terapiapiiri, jossa mä voin vähän tuulettua ainaisen kotona olemisen sijaan ja saada uusia ajatuksia.

Mä ajattelin postata aina välillä sen kuvapiirin kuulumisia tänne, koska mä olen ajatellut pysytellä siellä jatkossakin neuleiden parissa ja ne sopii tänne mun neuleblogiinkin. Mitähän mä tein siellä sitten seuraavaksi? 

Palataan siihen 😊

Kikkajohanna 

 

Täälläpä ollaan

 Voi voi voi 

Kylläpä siitä on kulunut aikaa, kun oon viimeksi postannut tänne blogiin jotain. Aattelin tuossa kesällä neulejumin kourissa, että lopetan koko homman, mutta sitten mulle tuli mieleen yks juttu. Jos mä haluan julkaista joskus ilmasia sukkaohjeita, niin mä tarvin niille jonkun paikan. Ja mikäs se oliskaan parempi paikka, kuin tää mun oma ihana blogi 😊 Niinpä mä muutin mieleni. 

Mitä mulle sitten kuuluu nyt. Well. Kesällä mun päässä ei liikkunut juuri mikään, mutta kun elokuu alkoi, täällä rupes tapahtumaan. Mä oon neulonut ja suunnitellut uusia sukkamalleja tukka putkella ja menin kansalaisopiston kuvapiiriinkin mukaan. En tosin ole maalannut tai piirtänyt siellä yhtään mitään, vaan neulonut 😄  Ylläri ylläri 😄

Uutta ja vanhaa

Aattelin nyt kiriä mennyttä aikaa kiinni ja postailla tänne pikku hiljaa kaikkea, mitä oon tässä syksyn alkupäivinä saanut aikaan ja laitan tietty tänne uusiakin juttuja, sitä mukaa kun niitä ilmaantuu. 

Mä oon palannut pitkän tauon jälkeen takaisin Lankajengiinkin ja tiputtelen sinnekin uusia sukkaohjeita sitä mukaa, kun saan niitä valmiiksi 😊

Kun selasin äsken Instatiliäni, aattelin että alotan tän tarinointini siitä, mihin oon Instan kuvien perusteella viimeksi jäänyt eli hot mama sukkiin. Instasta on hyvä tarkistaa, mitä on tullut tehtyä ja missä järjestyksessä, jos ei muuten muista 😄

Pilkun viilaajan vikaa

Ei kait se järjestys tosin ole niin tarkka, vaikka mä oonkin varsin kova viilaamaan pilkkuja ainakin tietyissä asioissa. Kaveritkin nauraa tälle mun viilaamiselle aina välillä, mut ihan hyvällä kuitenkin 😊 

Just nyt mulla on työn alla yks uus luontoaiheinen sukkamalli ja väreinä sukissa on murretut värit. Mietin vaan sitä, et mä voisin laittaa sen ohjeen tänne blogiin ilmasena ohjeena, kunhan saan sen valmiiksi 😊

Jos joku vaikka sattuu innostumaan siitä mallista. Nimeä mä en oo sille vielä keksinyt. 

Halloween fiiliksiä

Tässä vielä yks kuva maistiaisiksi, mitä multa on tänä syksynä luvassa eli mä suunnittelin Lankajengiin tälläset halloween sukat. Ne alkaakin olla varsin ajankohtaset, koska halloween on jo kuukauden päästä. Kerron näistä sukista lisää sitten omassa postauksessa tarkemmin. Nimeltään nää sukat on Wekkulit.

Mut kivaa lauantai-iltaa hei sulle ja kuullaan taas! Mä aattelin neuloa vielä hetken aikaa ennen kuin meen nukkumaan. 

Heippa hei sulle 💖 

Kikkajohanna