sunnuntai 26. helmikuuta 2023

Keväisten kotisukkien stoori

 Neuletyö 9/2023

Apua apua apua

Mä rupesin kaipailemaan tuossa pari päivää sitten värejä elämään. Mua jotenkin tympii niin tämä pimeä talvi ja vuodenaika, että mä aattelin tehdä itselleni kevääksi ja kesäksi jotain tosi värikästä. Ihan lyhytvartisia sukkia mä aattelin tehdä ja sitten mä muistin, että mullahan on täällä blogissa yks ohje niihin.

Kun mä löysin ohjeen, niin tämä ohje oli kirjotettu kuitenkin paksuille 7 Veikka langoille ja siksi se ei kelvannut mulle. Niinpä mä otin Excelin esiin ja muokkasin ohjetta niin, että sillä saa tehtyä nyt ohuempia sukkia. No mitä tapahtui? Mä jäin koukkuun tähän malliin! 😄

Mä olen niitä ihmisiä, jotka neuloo normisti yhden parin yhdellä mallilla, mutta nyt mun täytyy sanoa, että tämä malli koukutti mut. Näissä sukissa voi soveltaa ja säveltää värien kanssa ihan oman maun mukaan. Jokaisesta sukasta voi tehdä erinäkösen ja värejä voi vaihdella niin kauan kuin mielikuvitusta vaan riittää.

Siksi mä varmaan innostuinkin näistä. Ja ohjekin on helppo. Mä osaan sen jo melkein ulkoa ja mä olen neulonut nyt sillä ohjeella kaksi sukkaparia. En mä ole hoksannutkaan koskaan tästä mallista tällasia juttuja. Tämän kaiken lisäksi näihin saa uppoamaan kaikki pienimmätkin langanjämät 💪😊

Ainoa miinuspuoli näissä sukissa on se, että niissä on paljon pääteltävää. Mutta. Mä olen sitä mieltä, että jos haluaa nätit sukat, niin sen eteen pitää nähdä joskus vähän vaivaa. Sitä paitsi. Värien määrän voi päättää ihan itse, nämä voi neuloa vaikka vaan kahdella värillä jos niin haluaa.

No mitenkäs ne langat 😏 Mä olen yhdistellyt näissä sukissa neljää eri lankamerkkiä. Ne vastaa toisiaan hyvin paljon koostumukseltaan ja niiden juoksevuus on aika tarkkaan 100 g = 260 m. Näitä lankoja ovat Novita Nalle, Kaupunkilanka Rotvalli, Gjestal Maija ja uutena lankana Perfect premium sukkalanka.

Tuo Perfect premium lanka oli mulle oikea löytö ja aarre. Siitä löytyy nimittäin mun  k a u a n  kaipaamani limen vihreä väri, jota ei tahdo löytää just nyt yhtään mistään tämän vahvuisena. Lanka-Kaisan verkkokaupasta mä sitä löysin 💚 Iiik 💚 Nyt mä pääsen neulomaan miniälle sukat, jotka mun piti tehdä hänelle jo syksyllä.

Mä laitoin tämän ohjeen nyt tänne blogiin, jos joku toinenkin on tympiintynyt tähän pimeään ilmastoon ja haluaa väriä elämäänsä. Sen ekan ohjeen mä poistin täältä, niin ei mene ohjeet sekasin. Musta ei ole järkeä pitää kahta ”samanlaista” ohjetta täällä sekottamassa pakkaa 😊

Kuullaan taas 😊

Kikkajohanna 




tiistai 21. helmikuuta 2023

Näin lankahamsterin sukat syntyivät

 Neuletyö 8/2023

No heissan!

Mä aattelin kertoilla tänään näistä Lankahamsterin sukista, kun se jäi viimeksi vähän niin kuin tekemättä 😁 Tässäpä siis kuvia näiden sukkien eri vaiheista ennen niiden lopullista muotoa. Tässä alla näkyykin sukan varsi.

Mä piirsin sukan varteen tämmösen ukkelin (tai akkelin) pään, jolla on isot sydämet silmissä. Mä en yrittänyt piirtää alun perin tähän hymiötä, mutta siltä se nyt vähän näyttää 😍Mun mielestä tämä ukkeliakkeli kuvaa tosi hyvin ainakin mun omia fiiliksiä, kun mä nään, saan tai ostan uusia lankoja. Se on nimittäin usein ihastusta ensi silmäyksellä 😉  

Pääkuviona tässä sukassa toistuu lankalenkkien kuvat, jotka kiertää sukan ympäri. Mä en lisännyt kauheasti muita kuvia sukkaan sen takia, että se jäisi vähän rauhallisemmaksi. Nyt kun mä ajattelen asiaa, niin voihan nuo lankalenkit kuvata ihan hyvin neuleen pintaakin 😊

Jalkaterässä nämä lankalenkit jatkuu. Mä lisäsin jalkaterän päälle kuitenkin kolme sydäntä. Samasta syystä, kuin mä piirsin sukkaan tuon ukkeliakkelinkin pään: Ne kuvaa edelleenkin mun suurta ihastusta lankoihin ja neulomiseen 😍

Varren joustimen, kantapään ja sukan kärjen mä neuloin pohjavärillä siksi, että sekin rauhottaisi sukkaa vähän vielä lisää, eikä siitä tulisi niin levottoman näkönen. Mun mielestä tämä sukka ei tarvitse enempää happeninkia 😊 

Tässäpä alla on kuva ekasta valmiista sukasta 💗Suurin osa ukkeliakkelin päästä ja jalkaterän sydämistä on neulottu, mutta niihin jäi muutamia silmukoitavia kohtia. Mä suunnittelin kuitenkin kuvat niin, että noita silmukoitavia kohtia tulisi mahdollisimman vähän. Eikä niitä paljon siinä olekaan.

Mun mielestä tästä sukasta tuli tosi kiva näin, mutta kuten mulla on vähän tapana, mä kokeilin miltä sukka näyttää, jos ukkeliakkelin silmät ja suun silmukoisi punaisella langalla. No ei paha. Tosin mun omasta mielestä tuo liila ja punainen ei oikein sovi yhteen.

No. Nämä sukat on harjoittelukappale ja tuli mun omaan käyttöön kotisukiksi. Kun mä sain kuvattua sukat niin mä jätin ne heti jalkaan ja nyt ne lämmitteleekin sitten mun kylmiä varpaita. Mulla on nyt kolmet uudet sukat ihan mulle itselle 💗

Kikkajohanna





sunnuntai 19. helmikuuta 2023

Lankahamsterin sukat

 Neuletyö 2023 - ties kuinka mones lienee

Heippa! 

Tässäpä nämä vihdoinkin on, mun ihka omat ja itse suunnitellut Lankamasterin sukat. Täällä teille jutteleekin näiden sukkien uusi onnellinen omistaja. Koska mä olen tunnustanut nyt julkisesti, että mä olen lankahamsteri, niin tarviihan lankahamsteri tietysti omat sukat! Vai mitä 😄

Tämä sukkaidea sai alkunsa siitä mulle jo aiemmin esitetystä kysymyksestä, että mitä käsityöt mulle merkitsee. Kun mä mietin taas tätä asiaa, niin yksi juttu johti toiseen ja tällä kertaa mä löysinkin itseni läppärin ääreltä piirtelemässä sukkiin lankalenkkejä.

Tämä sukkamalli syntyikin piirustuspöydällä aika nopsaan, tulihan sukkien aihe suoraan mun sydämestä. Muuten sukkien ja ohjeen tekoon kuluikin kuukauden päivät, ennekuin mä saatoin sanoa, että nyt ne on valmiit. Mulla on sellanen tapa suunnitella sukkia, että tuo malli muuttuu ja kehittyy lopulliseen muotoonsa siihen asti, kunnes viimeinenkin silmukka on neulottu.

Mun suunnitelmat voi siis muuttua matkan varrella moneen kertaan, kun mä kehittelen uutta mallia. Mä tiedän, että keskeneräisistä töistä ei kannattaisi kuvia someen laitella, mutta niin mä olen tehnyt. Minusta on kiva kertoilla myös sukkien suunnitteluprosessista jotain, sillä ei se niin helppoa aina ole.

Näiden mallien eteen tulee nähtyä tosi paljon vaivaa. Mä tiedän senkin, että mun uskottavuus kärsii tästä, sillä mä olen kirjotellut tänne blogiin myös neulemokistani. Joku voikin ajatella, että millasiahan ohjeita mulla on, kun sukat on menneet noin pieleen. Se ohje ei voi olla kyllä hyvä.

Noh. Vaikkei se tuliskaan esiin näissä mun postauksissa, niin kyllä mä koeneulotutan joka ikisen sukkamallin ja korjaan sekä fiilaan ohjeet vimpan päälle kuntoon, ennen kuin mä laitan ne eteenpäin. Mä pyrin siihen, kuten kaikki muutkin, että sukat on nätit ja ohje on mahdollisimman selkeä ja virheetön.

Muttapa mutta. Nyt multa jäi kertomatta tämän sukkamallin suunnitteluprosessista. Siitä olisi ollut paljon kerrottavaa. Mä en viitsi kirjotella tänne blogiin kauhean pitkiä postauksia, että niitä jaksaa lukea. Ehkäpä mä palaan näihin sukkiin vielä joskus uudestaan 😊

Kikkajohanna

P.S. Valitan taas huonoja kuvia. Nämä sukat on kuvattu mun turvonneissa jaloissa ja siksi sukka näyttää kiristävän hiukan. Kun koeneuloja neuloi sukat, niin niistä tuli tosi passelit normaaliin jalkaan 😊


Lankahamsterin sukat

Koko: 38-39

Puikot: 3 mm tai käsialan mukaan

Lankoina: Novita Nalle

Langanmenekki: noin 120 g

Suunnittelija: minä itse

Ohje: lankajengi.fi neuleohjekauppa




lauantai 18. helmikuuta 2023

Olen lankahamsteri, entäs sä

Mä tunnustan

Hei. Uskallatko sä tunnustaa olevasi lankahamsteri. Mä tunnustan nyt ja myös sen, että mä olen hulluna lankoihin.  Mä vaan rakastan niitä. Aina kun kauppaan ilmestyy uusia värejä, niin mä käyn ostamassa niitä muutaman kerän varastoon. Hetken päästä niitä kun ei saa enää mistään. Mulla onkin aika laaja värivalikoima kotona.

Mä en ole suuri pätkä- ja liukuvärjättyjen lankojen ystävä, siksi multa ei niitä löydy. Mä suosin yksivärisiä lankoja. Mulle tämä lankavarasto onkin mun oma aarreaitta. Mun kaikki langat on esillä olkkarissa parissa valkoisessa mappihyllyssä. Siitä on tosi helppo nähdä mitä värejä mulla on ja valita työhön tarvittavat langat.

Jos jotain väriä ei ole, niin sitten mä etsin ja ostan sitä jostain. Mä myönnän, että mun lankavarasto on sen kokonen, että nämä langat riittäis melkein maailman tappiin asti. Viimeksi kun mä laskin niiden määrän niin mun lankavarastolla oli painoa noin 25 kg. Mä olen kokeillut kyllä lankalakkoa, mutta mulle käy sen kanssa kuten laihtarissakin.

Liian ehdoton linja johtaa jossain vaiheessa ratkeamiseen. Siinä sitä sitten ollaan. Haetaan postista 30 kerän lankalähetystä aurinkolasit silmillä roikkuen. Morkkista mulle ei näistä lankaostoista kuitenkaan koskaan tule. Se on vähän ihme juttu. Päinvastoin.

Mulle tulee tosi hyvä fiilis, kun mä hipelöin ja ihastelen näitä uusia lankoja kotona ja suunnittelen mitä mä niistä teen. Mä ajattelenkin asiasta vähän niin, että tämä neulominen on mun harrastus ja harrastukset nyt maksavat. Tämä ei ole sen kummempaa kuin että jos mä keräilisin jotain posliinipossuja ja kiillottelisin iltaisin niiden pulleita poskia.

Tai jos mä ostaisin vuosikortin punttisalille. Jeah. Just nyt mulla on ollut haussa limenvihreä lanka Novita Nallen vahvuisena. Sitä ei tahdo löytää tällä hetkellä oikein mistään. Se on harvinaisempi väri.  Nyt mä kuitenkin löysin sitä pitkän etsimisen jälkeen ja laitan tänään tilauksen taatusti menemään.

Mä olen harventanut parin viime vuoden aikana näitä lankaostoja siksi, että mun lankavarastossa säilyisi sellanen kauhun tasapaino. Mitään ehdotonta lankojen ostokieltoa mä en varmaankaan itselleni aseta. Ostolakossa ei ole mitään pahaa, mutta mä innostun ihan himskatisti aina, kun kauppoihin ilmestyy jotain uutta ja ihkua uutuus lankaa.

Kikkajohanna




maanantai 13. helmikuuta 2023

Täydellinen elämä...




💖

Suvi Teräsniska: Täydellinen elämä



Mönkään meni ja kunnolla

Neule marraskuulta 2022

Ystävän viisikymppiset

Mietin tuossa pitkään kehtaanko tehdä tämän postauksen ja laittaa esille kenties mun epäonnistuneimman suunnittelutyön, joka päättyi kyllä lopulta onnellisesti. No. Kyllä mä sen laitan. Sukkien suunnittelussa on iso työ ja kaikki ei mene aina ihan putkeen, kuten tässä tapauksessa 😊

Mä suunnittelin tuossa syksyllä eräälle ystävälle lahjaksi 50 v. sukat. Toiveeksi sukkiin esitettiin numeroa 50, kukkahattua ja oranssia väriä. Sukista haluttiin hauskat ja koska tällä ystävällä on tapana kutsua itseään joskus kukkahattutädiksi, haluttiin sukkaan kukkahattu. Oranssi väri on taas ystävämme lemppariväri. 

Eka luonnos

Niin mä lähdin suunnittelemaan sukkia näillä eväillä. Ensin mä rupesin luonnostelemaan ideaa Exceliin. Ihan ekana mulle tuli mieleen mun ystävästä silinterihattu, joka on täynnä erivärisiä kukkia. Niinpä mä piirsin sellasen. Tässä yllä on kuva tästä ekasta luonnoksesta. No. Paperilla se ei näyttänyt yhtään sen pöllömmältä…

Kun mä neuloin sitten tuon silinterihatun, mä tuumin, että se ei toimi eikä näytä nyt kyllä hatulta ollenkaan. Mulle itselleni ei tule mieleen mitä se esittää, mutta hattu se ei ole 😄 Sitä paitsi, noiden kukkien silmukoimisessa oli aivan valtava työ. Muuten sukka oli ihan kiva.

Niin mä piirtelin muka vahingosta viisastuneena vähän lisää ja olin luonnokseen taas aika tyytyväinen. Ei kun puikot ja langat esiin ja sitten mä yritin uudestaan…ja…seuraavaksi kukkahatusta tulikin ihan potan näkönen 😄

Mun päässä pyörivä kuva kukkahatusta ei vaan siirtynyt millään paperille sen näkösenä kun mä sen mielessäni näin. Niin mä piirsin, neuloin ja purin tuota onnetonta lätsää kerta toisensa jälkeen. Sitten mulla meni hermot. Mä aattelin, että mä en osaa suunnitella mitään hauskoja sukkia.

Niin mä päätin luopua tuosta kukkahattu -ajatuksesta kokonaan ja piirsin sukan varteen vaan yhden kukkasen ja tekstin: Flower Power. Se on viittaus sinne kukkaislasten 70-luvulle. Loppu kuitenkin hyvin, kaikki hyvin. Sain sukat ajoissa valmiiksi ja niistä tuli ihan kivat. 

Ystävä tykkäsi sukista kovasti ja sehän on se pääasia, vai mitä 😊 Nyt tämä sukkamalli lähtee takasin piirustuspöydälle ja mä aion muokata tämän mallin uudestaan omaan käyttöön sopivaksi. Siihen tulee siis vuosiluku 1973 ja jotain muuta. Kukkahattua mä en kokeile suunnitella sukkaan enää toista kertaa 😄

Kikkajohanna





lauantai 11. helmikuuta 2023

Perussukat vs. kirjoneuleet

 Neule 2/2023

No heissan

Nyt ne on vihdoinkin valmiit, nämä Suomiaiheiset sukat. Tein tuossa välillä jotain muuta ja nyt mä pusersin nämä sukat valmiiksi. Näistä tuli tosi kivat. Oli tosi mukava neuloa pitkästä aikaa pelkkää sileää neuletta. Mulla meni valehtelematta tuon jalkaterän neulomiseen vaan muutama hassu tunti.

On se ihanaa vaihtelua. Neuloa ihan yksiväristä perussukkaa, vaikka näissä sukissa olikin varressa vähän kirjoneuletta. Mä olin jo melkein unohtanut kuinka mukavaa perussukan neulominen on, kun mä neulon melkein aina pelkkiä kirjoneuleita.

Puolensa kullakin

Se oli tosi rentouttavaa. Mun ei tarvinnut seurata mitään kaavioita ja sitoa koko ajan langanjuoksuja tai laskea kuvioita. Kirjoneuleiden neulominen on loppupeleissä aika hidasta. Nyt mä vaan neuloin ja neuloin ja mulle jäi aikaa mietiskellä siinä samalla kaikkea muuta.

Kirjoneuleet on sellasia, että niihin täytyy keskittyä, jos ei halua tehdä virheitä. Toisaalta sekin on tosi terapeuttista. Mulla ei ole silloin aikaa murehtia elämää, kun mun täytyy keskittyä siihen mitä mä teen. Ja kun mä suunnittelen omaa mallia, niin siihen täytyy keskittyä vielä enemmän. Siinä ei jää aikaa suremiseen.

Taitaa olla tasapeli

Siksi se onkin niin hyvä asia mielelle. Ainakin mun mielelle tekee tosi hyvää ajatella jotain ihan muuta ja kirjoneule mahdollistaa tämän. Musta on tosi palkitsevaa nähdä, kun kuviot alkaa tulla esiin neuleesta jossain vaiheessa. Siinä näkee sen oman käden jäljen ja se onnistumisen tunne vie mennessään.

Perussukat on taas vähän toisella tavalla palkitsevia. Kun mä neulon perussukkaa, niin mun mieli todellakin lepää, mutta toisella tavalla. On tosi rauhottavaa, kun käsillä on jotain tuttua ja turvallista tekemistä ja ajatukset voi vaellella vapaasti. Neulomiseen ei tarvi keskittyä silloin niin tiiviisti. Ja kun mieli rauhottuu, niin kroppakin rauhottuu, tai toisinpäin.

Sellanen olo mulle näiden sukkien kanssa tuli. Hyvä olo. Hyvä olo ei ole mikään itsestäänselvyys kun sairastaa. Eikö sitä sanota niin, että elämässä oppii arvostamaan asioita usein sitten, kun ne menettää. Sitä ei pidä enää tiettyjä juttuja itsestäänselvyytenä. Sellanen kokemus mulla vähän on.

Kikkajohanna


Poromaiset Suomisukat

Koko 40-41

Puikot 3 mm

Lankoina Novita Nalle

Silmukoita jalkaterässä puikolla 14

Suunnittelija Mie ite

Ohje Ei ohjetta.




keskiviikko 8. helmikuuta 2023

Sukkien valokuvaaminen

Neule 3/2023

Kuvaamisen sietämätön keveys

Täällä sitä taas ollaan ja rupatellaan uusista villasukista. Mä tuskailin viimeksi kovasti täällä sitä, kuinka vaikea sukille on keksiä nimiä. No. Nämä sukat ei olleet siitä poikkeus. Tässäpä nämä ”Syrämmet” on nyt valmiina ja mun omissa jaloissa kuvattuina.

Mulla on yleensä oma ihanainen sukkamalli <3 joka auttaa mua näissä kuvaushommissa, mutta tällä kertaa mä en malttanut odottaa meidän tapaamista. Niinpä mä venyttelin nämä sukat omiin paksuihin kinttuihin ja yritin kuvata ne jotenkin edustavasti sohvalla istuen.

On muuten aika hankalaa hommaa yksin tehtäväksi. Siinä saa olla monin kerroin ja taivutella itseään mitä erikoisimpiin asentoihin, että sukista tulee edes välttävät kuvat. Mutta loppujen lopuksi se on aika hauskaa. Onko kellään muulla samanlaisia kokemuksia?

Kuvauspaikat 

Koska mun kämppä on aika valoton, mä kuvaan sukkani usein ulkona. Mä olen huomannut, että siellä tulee parhaimmat kuvat. Aurinkoiset päivät onkin aikalailla kuvaamisen kulta-aikaa. Huvittava puoli tässä on se, että tuosta pihan ohi menee tietysti kävelytie ja ihmiset näkee nämä mun kuvaussessiot.

Mä olen saanut tässä vimppojen vuosien aikana välillä aika kummastuneita katseita, kun mä olen pyllistellyt ja pullistellut tuossa patiolla villasukat jalassa mitä oudoimmissa asennoissa. Yölläkään kun mä en voi siellä käydä kuvaamassa. Ja silloin kun mä en kuvaa sukkia jalassa, niin mä kuvaan sukat ulkona sellasen valkosen Ikean pöydän päällä.

Olenpa mä ripustellut sukkia joskus omenapuuhunkin. Aika hauskaa tämä villasukkien ulkoiluttaminen on, mutta jotenkin mä ajattelen niin, että se ei taida olla enää niin tavaton näky, kun noita kuvia instassakin katsoo. Aika moni kuvaa sukkansa luonnonhelmassa silloin kun se on mahdollista. Ne on tosi nättejä kuvia.

Nämä kuvat tässä postauksessa mä kuvasin sisällä, kun ulkona oli toosi aurinkoinen päivä ja se ylsi mun pimeään olkkariin asti, mikä on tosi harvinaista. Kuvat onkin ihan ok, vaikka maton väri onkin väärä. Mä voisin jutella tästä valokuvaamisesta enemmänkin, kuten siitä miten mulla on tapana kuvata ja käsitellä kuvat ennen kuin mä laitan ne someen. 

Mutta siitä lisää ehkä sitten toisen kerran. Nyt kysymys kuuluu, että mitä mä tykkään itse tästä sukkamallista. Hmm…ihan kiva. Näitä sukkia oli kiva neuloa, koska sukassa on niin paljon tuota helposti neulottavaa pystyraitaa ja langanjuoksut on lyhyitä. Eipä niistä nyt sen enempää 😊

Kiitos ja kumarrus.

Kikkajohanna

 

Syrämmet

Koko 38-39, kapeampi ja leveämpi malli
Langat Novita Nalle
Langanmenekki noin 110 g
Suunnittelija Mie itte
Ohje Lankajengi neuleohjekauppa


Mummiuutisia

No heippa! 😊 Minulla on nyt hyviä ja huonoja uutisia, ja mietin kummat kerron ensin…öööhm…nyt unohdin ne huonot, joten kerron iloiset uutis...