maanantai 29. tammikuuta 2024

LUMIUKKOHÄRPÄKE

NEULE 6/2024

Voihan tunnistamaton lentävä esine!

Tämän vuoden ensimmäinen kesken jäänyt neule on tässä! Se jäi kesken vähintään yhtä nopeasti kuin aloitinkin sen. Puhun nyt Instassa joskus vuoden alussa mainitsemastani lumiukkohärpäkkeestä. Tämä härpäke on itsessään ihan hauska, mutta rupesin miettimään sitä, että se taitaa olla aika lapsellinen aikuiseen makuun? Lapsen kaulaan se sopisi kuin naputettu, mutta että aikuisen? Hmm. Tämä ajatus herätti minussa toisen kysymyksen.

Ovatko suunnittelemani neuleet lapsellisia? En ole koskaan miettinyt asiaa tältä kantilta ja olen hämmentynyt asiasta. Värikkäitä ne ainakin ovat. Ajattelen itse, että aikuinen ihminen saa olla leikkimielinen ja tehdä välillä lapsellisia asioita. Jos ei koskaan hulluttele, elämä käy nopeasti ilottomaksi ja ankeaksi puurtamiseksi. Olen itse tällainen välillä (tai sitten usein…) hullutteleva ihminen.

Kehtaan itse laittaa tämän lumiukkohärpäkkeen kaulaan ja lähteä kaupungille, mutta kaikki eivät varmasti tekisi samoin. Olenkin viime aikoina yrittänyt ruveta valitsemaan neuleisiin hiukan hillitympiä värejä. Osaan kyllä käyttää niitä, mutta minusta ne ovat vähän tylsiä. Mutta. Onhan se niinkin, että limenvihreitä lapasia ei kehtaa laittaa käteen hillityn takin kanssa. Lapsille ne sopivat.

Neulon tätä lumiukkohärpäkettä nyt Novita Nallesta. Ensimmäisen neuloin 7 Veikasta. Siihen tulee päällekkäin valkoisia lumiukkoja, kuten toteemipaalussa. Neulon lumiukon muuten kirjoneuleena, mutta suun ja silmät silmukoin siihen erikseen. Tämä härpäke ei ole kaulaliina, eikä kaulakoru, vaan jotain siltä väliltä. En tiedä onko tälle edes olemassa nimeä :D

On minulla pari muutakin keskeneräistä työtä kaapissa, ja ajattelin vilauttaa niitä. Pari paritonta sukkaa ja yksi peputtimen alku odottelevat valmistumistaan. Ehkä se päivä tulee joskus, tai sitten ei. Peputtimen alku on ollut tässä vaiheessa jo pari vuotta, sukan tekeleet ovat vähän tuoreempia tapauksia. Ei tämä nyt niin paha tilanne ole, jos keskeneräisiä töitä on kaapissa vaan neljä, eiks vaan :)

Olen ajatellut laittaa lumiukkohärpäkkeen takaisin piirustuspöydälle ja yrittää suunnitella jossain välissä siitä jotain vähän hillitympää aikuiseen makuun sopivaksi. Jos neuloisi vaikka kissoja? En ole miettinyt asiaa vielä sen pidemmälle, joten ajattelin antaa asian hautua vinttipannussa vähän aikaa, ennen kuin teen mitään. Päässäni siis, jos joku ihmettelee tuota outoa sanaa :D


Kikkajohanna





lauantai 27. tammikuuta 2024

VOIHAN KUPLA

 NEULE 5/2024

Moikka!

Se on sunnuntai ja täällä on pistetty lapasiin kuplaa toisen perään. Yritin olla kerrankin tooosi taiteellinen ja tässä on pitkän tuhertamisen tulos. Itse tykkään siitä kovasti 😊 Koska elän nyt jossain talvihuumassa, halusin suunnitella vielä toiset talviaiheiset lapaset. Siitä se ajatus lähti. Kun mietin, millaiset lapaset teen, tuli ensimmäisenä mieleen lumilyhdyt, joiden raoista loistaa himmeä kynttilöiden kajo.

Ajatus valkoisista, vaaleansinisistä ja ehkäpä vielä vaalean keltaisista lapasista oli syntynyt. Oli minulla samaan aikaan toinenkin idea. Tietenkin. Halusin kokeilla lapasiin pohjaväriä, joka vaihtuu välillä toiseen kuviovärin pysytellessä koko ajan samana. Toteutin tämän ajatuksen ja lapanen on neulottu nyt kahdella pohjavärillä, eli vaaleansinisellä ja valkoisella. 

Vaaleankeltaisen värin hylkäsin romukoppaan ja neuloin kuplat tumman sinisellä. Minua kiehtoo tällä hetkellä jostain syystä vaaleansininen väri, vaikka muuten en ole ollut koko elämäni aikana sinisen värin ystävä. En tiedä mistä se johtuu. Lempparivärini oli koulussa aina vaaleanpunainen, kun muut kaverit tykkäsivät vaaleansinisestä.

En koskaan ymmärtänyt sitä, ja pidin itseäni siksi jotenkin erilaisena kuin muut. Noh. Täytyy sanoa, etteivät nämä pallukat kyllä paljon lumipalloilta näytä, niistä tulee mieleen ennemminkin vesikuplat tai jotain. Siksi nimi Kuplaiset on kai aika osuva 💦 Ehkä suunnittelen vielä jonain päivänä uudet lumipallolapaset.

Muuten, olen opetellut ottamaan nyt kuvia kännykällä ajastimen kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun painan nappia, kamera ottaa kuvan kohteesta vasta 10 sekunnin päästä. Tämä on mahdollistanut sen, että voin ottaa kuvia lapasesta niin, että se on kädessäni. Kun napautan nappia, ehdin asetella käteni pöydän päälle suurin piirtein säädylliseen asentoon 10 sekunnin aikana ja odottaa, että kamera nappaa kädestä kuvan.

Minusta itsestäni on mukava katsella kuvia, joissa sukat ovat jalassa tai lapaset kädessä. Siinä näkee, miltä ne näyttävät ”luonnossa”. Valitettavasti joudun napsimaan toistaiseksi tällaisia yksikätisiä kuvia, koska kuvaan näitä tekeleitä yksikseni. Minulla on ollut kuvaamiseen tarkoitettu rengasvalaisin kaapissa jo pari vuotta, mutta arastelen jostain syystä ottaa sitä käyttöön. Tai sitten se on vaan puhdasta laiskuutta 😅

Kikkajohanna




keskiviikko 24. tammikuuta 2024

TOISET PUPUMAISET LAPASET

NEULE 4/2024

No heissulivei!

Kummasti tuo aika hujahtaa ihan huomaamatta! Nyt on jo keskiviikko. Ajattelin postata tänään tänne juttua näistä vaaleansinisistä Pupumaisista lapasista, en ole ehtinyt laittaa niitä tänne aiemmin. Eipä niistä ole sen kummempaa kerrottavaa, kuin että ne ovat vaaleansiniset 😄 No joo. Minua on kiehtonut jo jonkin aikaa ajatus yhdistää jossain neuleessa vaaleansinistä, ruskeaa ja valkoista väriä, niinpä päätin kokeilla sitä näihin lapasiin.

Mietin pitkään, että niinköhän mahdan jaksaa innostua neulomaan toista lapasparia samalla mallilla, mutta päätin kokeilla sitä. Jaa’a. Kuinkas kävi. Kyllästyin malliin kun sain ensimmäisen lapasen valmiiksi. Päätin kuitenkin, että en jätä tätä lapasta parittomaksi, kuten minullekin joskus aina käy, vaan teen sille parin vähän myöhemmin.

Nyt, kaksi välityötä myöhemmin, lapaset ovat valmiit ja olen vähintäänkin helpottunut. Luulen, että nämä Pupumaiset lapaset olivat tältä erää nyt tässä. Minua ei kai ole vaan luotu neulomaan useita pareja sukkia ja lapasia samalla mallilla. Ja nyt ei saa ymmärtää väärin! Siinä ei ole mitään pahaa tai vikaa.


Olen itse kai vaan niin malttamaton tapaus, että uusien ideoiden pukatessa päähän niitä pitää päästä toteuttamaan suurin piirtein heti, eikä vasta parin viikon päästä. Silloin voi olla myöhäistä, sillä olen keksinyt siihen mennessä yleensä jo muuta, ja unohtanut autuaasti alkuperäisen idean. Heh. Eikä sekään tahdo auttaa, että kirjoitan ideani ylös. Siitä puuttuu se keksimisen fiilis.


Täytyy sanoa, että näistä lapasista tuli kivat, mutta, olisin voinut valita lapasiin ehkä hiukan vaaleamman sinisen langan. Tämä vaaleansininen näyttää kuvissa tosi tummalta ja voimakkaalta. Luonnossa nämä lapaset eivät ole ihan näin hurjan väriset, onneksi. Yksi hyvä asia näissä lapasissa on…näille lapasille ei tarvitse antaa enää nimeä 😄


Kikkajohanna


perjantai 19. tammikuuta 2024

PUPUMAISET LAPASET

 NEULE 3/2024

Moi moi!

Viikon pakolliset ja viralliset hommat on hoidettu ja täällä alkaa viikonloppu. Aion pyhittää viikonlopun neulomiselle, neulomiselle ja neulomiselle, ja katsella ikkunasta sakeaa lumipyryä ja kuunnella pakkasen paukkumista. Sikäli mikäli nuo sääennustukset nyt pitävät taas paikkansa. Kun saan tämän postauksen tehtyä aion ottaa puikot käteen ja neuloa sydämeni kyllyydestä niin paljon ja pitkään kuin ikinä haluan 😊

Ajattelin esitellä sinulle tänään tämän vuoden kolmannen neuletyön, eli suunnittelemani Pupumaiset -lapaset. Äiti pyysi minua suunnittelemaan hänelle lapasohjeen, kuten kerroin aiemmin. Ilostuin pyynnöstä tietenkin kovasti, sainhan näin tekemistä. Piirsin kaaviot ja toteutin lapaset, mutta muuten ne ovat äitini toiveiden mukaiset väreineen ja pupuineen. Ei ollenkaan huanot! 😊

Suunnittelu alkoi siitä, että lähetin äidille aluksi inspiraatiokuvia omista aiemmista sukkamalleistani ja kyselin, olisiko niissä ehkä jotain, mitä hän haluaisi lapasiin. Värejä tai kuvioita. Hän löysi Pupujen puutarha -sukista lapasten aiheen, eli puput. Sen lisäksi hän kertoi pitävänsä sukissa olevista kaarevista laineista. Niin lupasin laittaa niitä lapasiin jossain muodossa.

Lapasten värit valikoituivat äidin ulkoilutakin värien mukaan. Niinpä lapasten väreiksi tulivat vaaleanpunainen, ruskea ja valkoinen.  Limenvihreä ei tullut kysymykseen. Lapaset olisivat olleet aika hitsin hurjat, jos sikseen tulee. Olen itsekin ihan samaa mieltä. Muita toiveita lapasissa olivat, että ne olisi helppo neuloa ja että niissä olisi tosi lyhyet langanjuoksut. Sen lisäksi äitini toivoi, että puput olisivat lapasissa jotenkin limittäin tai että niitä olisi siinä useita.

Lopuksi hän ehdotti, että lapasten joustimesta tulisi raidallinen. No. Tältä meidän yhteistyömme näyttää. Äiti oli tosi tyytyväinen ohjeeseen ja neuloi itselleen pupulapaset. Alla kuva äidin neulomista Pupumaisista. Lupa kuvan julkaisuun on. Ne voi neuloa myös kaksivärisenä, jos ei pidä silmukoimisesta. Sain itse tästä tosi kivan projektin suunniteltavaksi ja toteutettavaksi. Tykkään näistä lapasista kovasti ja nimeksi näille tuli Pupumaiset.

Kuten olen joskus sanonut, niin onpa kyllä hankala keksiä lapasille sellaista nimeä, joka ei ole jo käytössä jossain päin maailmaa. Huokaus. Olen tosi huono keksimään nimiä, ja jos keksin jonkun hyvän, on se varmasti jo ”varattu”. Eipä siinä auta muu, kuin keksiä uusi nimi. Ennen kuin nämä lapaset saivat Pupumaiset -nimen, kutsuin niitä tekovaiheessa mm. hempukoiksi, puppeloisiksi ja lopulta pumpernikkeleiksi, koska niiden väreistä tuli mieleen jostain syystä piparkakut?


Kikkajohanna




 

keskiviikko 17. tammikuuta 2024

ISÄN POROSUKAT

NEULE 1/2024

Hei på dej!

Isällä on nyt alkuvuodesta synttärit ja mietin uuden vuoden tuolla puolen, mitä antaisin hänelle lahjaksi. No neulojana ajattelin tietysti heti, että neulon hänelle jotain. Ehdotin äidille näitä vuosi sitten suunnittelemiani porosukkia, joissa on Suomen lippuja ja poroja, koska isä on tosi isänmaallinen ihminen. Malli on oma, muokkasin sitä nyt vaan isän sukkiin sopivaksi.

Sukan varteen tuli lumipyryssä hyppiviä poroja ja pari riviä Suomen lippuja. Alkuperäisessä mallissa oli myös Japanin lippuja, sillä ensimmäiset sukat matkasivat tuliaisina Japaniin. Jätin Japanin liput sukista pois ja isän sukkiin tein vain Suomen lippuja. Sukat neuloin ruskeasta Nalle-langasta, niin niistä tuli sopivan ohuet, eivätkä jalat hikoile samalla tavalla kuin paksummissa 7-Veikasta neulotuissa sukissa.

Jalkaterän päälle neuloin 2 o, 2 n joustinta siksi, että sukka istuu jalkaan näin napakammin. No. Eihän tämä sukka olen niin nätti kuin se olisi ollut sinivalkoisena. Jos olen rehellinen, niin minusta nuo porot näyttävät enemmän peuroilta kuin poroilta 😄 Uskon kuitenkin, että isä pitää synttärilahjastaan, sillä hän pitää villasukista. Hän tykkää pitää villasukkia iltaisin, kun katsoo telkkaria ja talvella aina.

Ajattelen, että ihmiselle, joka arvostaa oikeasti käsintehtyjä villasukkia ja käyttää niitä, on mukava antaa lahjaksi neuleita. Siinä ei tule sellaista oloa, että olen tehnyt turhaa työtä. Esimerkiksi ystäväni Y toivoi vuosi sitten joululahjaksi harmaita säärystimiä. Tein ne hänelle, ja joka kerta kun tapasimme sen syksyn, talven ja vielä kevään aikana, oli hänellä nämä säärystimet aina jalassa.

Minulle se, ettei suurella vaivalla tekemiäni neuleita laiteta kaappiin hapertumaan, on iso merkitys. Sydämessä läikähtää joka kerta sillain tosi lämpimästi, kun näen neuleeni käytössä. Tänä jouluna tein ystävälle Y uudet harmaat säärystimet lahjaksi ja hän oikeasti piti lahjastaan <3 Miten tämä liittyy isääni? Hän arvostaa myös villasukkia.


Kikkajohanna




maanantai 15. tammikuuta 2024

LAPASNEULOOSISSA

 Voi hyvänen aika!

Meillä on kauhea neuloosi! 

Enkä sano tätä nyt todellakaan pahalla, vaan kerron siitä pilke silmäkulmassa. Kaikki alkoi siitä, kun äiti innostui pitkästä aikaa joulun alla neulomaan lapasia. Niitä syntyikin monta paria ja eräänä päivänä hän kysyi minulta, olisiko minulla antaa hänelle joku kiva oma lapasohje neulottavaksi. No ei oikein ollut, niinpä päätin suunnitella sellaisen. Siitä lähti lumipalloefekti ja tässä sitä ollaan, olen kauheassa lapasneuloosissa nyt itsekin 😄

Suunnittelin ensin @sweetsandsocks lapasboksiin talviaiheiset Keijulapaset. Äiti ihastui malliin ja niin annoin hänelle ohjeen neulottavaksi. En ole suunnitellut missään vaiheessa värvääväni äitiä koeneulojaksi, niin vain pääsi nyt muutaman lapasmallin kohdalla käymään. Voi hyvänen aika. Olemme käyneet pitkiä keskusteluita äidin kanssa siitä, onko ohje tarpeeksi yksityiskohtainen.

Äitini on tosi tarkka, vaikka niin taidan olla kyllä itsekin. Tämän parempaa koeneulojaa en voisi kuitenkaan saada 💝 Hän on paras, ja ehkä myös suorasanaisin kriitikko, joka minulla on koskaan ollut. Hän kertoo mielipiteensä minun (omasta mielestäni) valtavista hengentuotoksistani ja siitä, mikä ohjeissa on hyvää ja mikä huonoa 😊

Nyt kun enkelilapaset on neulottu, olen suunnittelemassa äidille jo kolmatta lapasmallia neulottavaksi. Minusta on ollut tosi mukava suunnitella hänelle lapasohjeita ja se on ollut meille oikeasti kivaa yhdessä tekemistä! Minusta on mukavaa, että joku muukin lähipiiristäni on innostunut nyt neulomisesta, enkä ole enää se perheen yksinäinen musta lammas.

Täytyy sanoa, että lapasten neulominen on tosi kivaa puuhaa. Peukalon tekeminen ei ole niin hankalaa, kuin ajattelin sen olevan. Pidin sitä pitkään isona mörkönä. Lapasia on niin nopea tehdä, etten ole ehtinyt kyllästyä neulomiseen ainakaan vielä. Kaikki neulomani lapaset ovat saaneet parin. Tämä on tosi tervetullutta vaihtelua näivettyneeseen neule-elämääni. On kiva suunnitella jotain erilaista 😊


Rakkaudella Kikkajohanna 💝





sunnuntai 14. tammikuuta 2024

LUMIKEIJULAPASTEN TARINA

 NEULE 2/2024

Heissan!

Nyt kun nostalgia juttusarja (huh) on taputeltu valmiiksi, on aika palata ajassa tähän hetkeen ja käydä läpi tammikuun neulesaldoa. Minulla on täällä valmiina jo vaikka mitä. Jos tarkkoja ollaan, niin teen jo viidettä neuletyötä. Siis apua. 


Koska julkaisin Lumikeijulapasten ohjeen täällä, ajattelin aloittaa juttuni niistä. Kaikki alkoi siitä, kun halusin ottaa osaa tänä vuonna @sweetsandsocks järjestämään lapasboksiin 💖 Se on boksi, johon neulotaan aiheen mukaan joka kuukausi yhdet lapaset. Tammikuun aiheena on talvi.


Väreiksi valitsin lapasiin valkoisen ja vaaleansinisen, kuten talveen sopii, ja kuten tammikuun vinkkinä haasteessa oli. Koska en ole neulonut lapasia pitkään aikaan, päätin aloittaa yksinkertaisesta peruslapasesta aukkopeukalolla ja jos se onnistuu, niin sen jälkeen kokeilen kiilapeukaloa. Lapasten aiheen keksin piirrellessä. Yritin alun perin piirtää lapaseen enkeliä, mutta koska taitoni eivät taipuneet ihan enkelin kaapuun, piirtelin hahmolle mekon ja jalat, ja ristin sen keijuksi.


Uskot sen tai et, niin tämä keiju on kokonaan omaa käsialaani alusta loppuun asti. En tiedä miten se niin hyvin onnistui, vahingossa sattu varmaan 😄 Kuten olen joskus kertonut, en käytä Pinterestiä käytännössä ollenkaan. Minulla on siihen sellainen viharakkaus suhde. Olen käynyt piipahtamassa siellä varmaan joskus vuosi sitten, jos oikein muistan.


Asiasta toiseen. Juttelin toissa päivänä tyttären kanssa puhelimessa ja hän kumosi neulekieltoni! Tytär kielsi pari vuotta sitten minua tekemästä hänelle sukkia, koska hänellä on kaapissa neulomiani uusia villasukkia parin muovikassillisen verran. Kun meille tuli puhetta sukista, hän sanoi, että neulekielto on peruttu nyt osittain, voin tehdä hänelle yhdet uudet sukat vuodessa! 😄 Se on kuulemma sopiva määrä.


Minulla rupesi heti syyhyämään sormet, mutta. Millaiset sukat sitä oikein neuloisi, jos vuoden aikana saisi neuloa vain yhdet sukat? Hitsi. Onpa kyllä tosi vaikea kysymys. Voi olla, että jos oikeasti joutuisin tyytymään yhden sukkaparin neulomiseen vuodessa, neuloisin varmaan kirjoneuleena jonkun ylisuuren kokovartalosukan, että siinä riittäisi tekemistä koko vuodeksi 😄


Hei hmm! Keksin ihan just, miten voin kiertää tyttären minulle antamaa neulekieltoa! Tytär kielsi neulomasta sukkia, mutta! Miten on lapasten laita? Sitä ei ole kielletty ☝ Heh heh, kivaa sunnuntaita sulle 😊

Kikkajohanna





lauantai 13. tammikuuta 2024

LUMIKEIJULAPASET - Ilmainen neuleohje

Hopsansaa!

Ihan lyhyt postaus. Lumikeijulapasten ohje on nyt julkaistu täällä blogissa. Tarkalleen se löytyy yläpalkista kohdasta:

KUUKAUDEN POP-UP

Ohje on siellä saatavilla kuukauden päivät ja se poistuu blogista pysyvästi 15.2.2024.

Lumikeijulapasten tarinan julkaisen blogissa myöhemmin.

Mukavia neulomisia!

Kikkajohanna




torstai 11. tammikuuta 2024

NOSTALGIAA VUODELTA 2023

 Morjens!

Vimppaa vuotta viedään tässä nostalgia juttusarjassa. Vuonna 2023 neulesaldo jäi pienemmäksi kuin vuosiin. Lepäsin reilusti enemmän kuin neuloin. Päätin jatkaa neulomista vain harrastuksena, ja olen ollut ihan tyytyväinen siihen. Mitähän helmiä sitä sitten nostaisi viime vuodelta esiin, hmm…..Tässä alla nyt muutamia sekalaisessa järjestyksessä.


Sukkaohje Novitan lehdessä, Dominosukat.
Kuva: Anna Wallendahr


Japaniin matkanneet porosukat.


Syrämmet -sukat


Pino värikkäitä keväisiä kotisukkia


Äidin kukkasukka, joka ei valmistunut


Suomisukkia pojanpojalle


Pikkutuhmat polttarisukat


Tyttären hääsukat


Arkisukat hääparille


Lankahamsterin sukat,


ja töp töp töppöstä toisen eteen.


Lämmin kiitos, kun sain jakaa näitä nostalgisia hetkiä neule-elämästäni tänne!


Kikkajohanna








keskiviikko 10. tammikuuta 2024

NOSTALGIAA VUODELTA 2022

Heippodei!

Vuoteen 2022 mahtuu monenlaista mukavaa juttua ja kaikenlaista kohellusta. Osallistuin taas Kansalaisopiston taideryhmään, mutta yhtään taulua en maalannut. Sen sijaan tein kolme paria kantaaottavia villasukkia. Ne eivät päätyneet koskaan minnekään esille. Lopetin sukkaohjeiden myymisen alkuvuodesta, mutta syksyllä sukkaohje kyselyitä rupesi tulemaan niin paljon, että päätin kokeilla myyntihommaa syksyllä vielä kerran uudestaan.


Ole kiltti, näe ilo


Ohuemmat Hopsulaheit

Viisi varista terapiasukat

Vuoden hauskimmat vahingossa (!)
piiloviestin sisältävät sukat

Tartteeks tähän muuta sanoa 😂


Sukkia kavereille.
Railakkaat raitasukat


Luonto on -sukat

ja hot mama -sukat.


Kesken jääneet sukat, jotka ovat parhaillaan muokkauksessa.

Blogin suosituimpia ilmaisia ohjeita: Nopsat miesten sukat


Pupujen puutarha -sukat

Viluvarpaan unisukat


Kikkajohanna





Mummiuutisia

No heippa! 😊 Minulla on nyt hyviä ja huonoja uutisia, ja mietin kummat kerron ensin…öööhm…nyt unohdin ne huonot, joten kerron iloiset uutis...