LAPASNEULOOSISSA

 Voi hyvänen aika!

Meillä on kauhea neuloosi! 

Enkä sano tätä nyt todellakaan pahalla, vaan kerron siitä pilke silmäkulmassa. Kaikki alkoi siitä, kun äiti innostui pitkästä aikaa joulun alla neulomaan lapasia. Niitä syntyikin monta paria ja eräänä päivänä hän kysyi minulta, olisiko minulla antaa hänelle joku kiva oma lapasohje neulottavaksi. No ei oikein ollut, niinpä päätin suunnitella sellaisen. Siitä lähti lumipalloefekti ja tässä sitä ollaan, olen kauheassa lapasneuloosissa nyt itsekin 😄

Suunnittelin ensin @sweetsandsocks lapasboksiin talviaiheiset Keijulapaset. Äiti ihastui malliin ja niin annoin hänelle ohjeen neulottavaksi. En ole suunnitellut missään vaiheessa värvääväni äitiä koeneulojaksi, niin vain pääsi nyt muutaman lapasmallin kohdalla käymään. Voi hyvänen aika. Olemme käyneet pitkiä keskusteluita äidin kanssa siitä, onko ohje tarpeeksi yksityiskohtainen.

Äitini on tosi tarkka, vaikka niin taidan olla kyllä itsekin. Tämän parempaa koeneulojaa en voisi kuitenkaan saada 💝 Hän on paras, ja ehkä myös suorasanaisin kriitikko, joka minulla on koskaan ollut. Hän kertoo mielipiteensä minun (omasta mielestäni) valtavista hengentuotoksistani ja siitä, mikä ohjeissa on hyvää ja mikä huonoa 😊

Nyt kun enkelilapaset on neulottu, olen suunnittelemassa äidille jo kolmatta lapasmallia neulottavaksi. Minusta on ollut tosi mukava suunnitella hänelle lapasohjeita ja se on ollut meille oikeasti kivaa yhdessä tekemistä! Minusta on mukavaa, että joku muukin lähipiiristäni on innostunut nyt neulomisesta, enkä ole enää se perheen yksinäinen musta lammas.

Täytyy sanoa, että lapasten neulominen on tosi kivaa puuhaa. Peukalon tekeminen ei ole niin hankalaa, kuin ajattelin sen olevan. Pidin sitä pitkään isona mörkönä. Lapasia on niin nopea tehdä, etten ole ehtinyt kyllästyä neulomiseen ainakaan vielä. Kaikki neulomani lapaset ovat saaneet parin. Tämä on tosi tervetullutta vaihtelua näivettyneeseen neule-elämääni. On kiva suunnitella jotain erilaista 😊

Rakkaudella Kikkajohanna 💝