Aikuisten Possuparaatisukat

 NEULE 29/2024

Aikuista possuilua

No heippa! Täällä jatketaan vieläkin possuilua. Kuten kerroin viime postauksessa, Possuparaatisukat eivät jääneet lasten sukkiin, vaan neuloin ne myös naisten (tai miesten) koossa. Näiden ohjeet olenkin laittanut jo tänne blogiin, jos joku innostuu niitä neulomaan 😊

Innostun harvemmin omista sukkamalleistani niin paljon, että tekisin niitä useamman kuin yhden parin. Nyt niin kuitenkin kävi 😊 Minulla on suunnitteilla Possuparaatilapaset ja just nyt puikoilla pyörii jouluiset punavalkoharmaat miesten, koon 48! Possuparaatisukat. Apua.

Siinä on sukalla kokoa niin paljon, että ne vastaavat melkein kahta naisten sukkaparia 😄 No ei nyt sentään. Onneksi jalkaterässä on kirjoneuletta, niin sen neulomiseen ei ehdi tylsistyä, kun se vaan jatkuu ja jatkuu loputtomiin. Siltä se ainakin tuntuu.

Sukan kantapää on muuten neulottu aina-oikein-neuleena tavallisen vahvennetun kantapään ohjeella. Näin siitä tuli joustavampi, eikä sukka kinnaa kiinni nilkan kohdalta niin helposti. Eihän se ole tietenkään yhtä kestävä ja hyvä kuin vahvistettu kantapää, mutta halusin kokeilla sitä vaihtelunvuoksi 😊

💚 Kikkajohanna 

Lasten possuparaatisukat ohje

 NEULE 28/2024

Syksyistä sunnuntaita sulle!

Ennen possujuttuja haluan kiittää Sweets and socks uusista sukista, jotka hän lähetti minulle postissa 💖 Paketissa oli mukana suklaata, mutta allekirjoittanut ehti hotkaista ne naamaansa ennen kuvaamista, eikä tyhjää käärepaperia viitsinyt kuvaan laittaa.

Täällä elellään ison possuvillityksen vallassa 😊 Nyt syntyy pientä ja isoa possusukkaa, eikä lapasiakaan ole unohdettu. Idea possusukkiin tuli ystävältä, kun juttelimme jokin aika sitten puhelimessa. Valittelin hänelle, että lasten sukat, joihin halusin väen väkisin neuloa kaivureiden kuvat, eivät ottaneet onnistuakseen. Kuva ei vain istunut sukkaan, ja se näytti todella rumalta.

Ystävä totesi siihen, että piirrä niihin jotain muuta, vaikka possut. Lapset tykkäävät eläimistä. Innostuin ajatuksesta siltä istumalta, kuten minulla on usein tapana tehdä, ja deletoin sukkien kaavioista kylmästi kaivureiden kuvat pois. Vähän se kirpaisi, mutta hetken aikaa napsuteltuani alkoi possun veikeä kasvokuva muodostua, ja mulle tuli fiilis, että hei, tässä se nyt on.

Se on tosi jännä tunne! Kun piirtäessä tulee äkkiä olo, että tietää sukan onnistuvan. Eikä tuon turkasen possun pään piirtämiseen mennyt kuin vartti. Silmukat vain putoilivat omille paikoilleen, kun naputtelin Excelissä värejä ruutuihin. Kai se on niin, että joskus (harvoin) ne parhaimmat ideat syntyvät hetkessä, kun joskus taas sitä lyö päätä seinään pitkät ajat, eikä mikään kokeilu tunnu hyvältä.

Kun kävin kaupungilla, näytin valmiita lasten possusukkia iloisena ystävälle Z, ja hän ihastui niihin välittömästi. Hän toivoi, että tekisin myös hänelle aikuisten version sukista. En periaatteesta myy sukkia enkä tee tilaustöitä. En myöskään myy neuleohjeita, tai mitään muutakaan. Kokeilin sitä, eikä se vain ollut mun juttu. 

Minulla on tapana antaa kaikki neulomani jutut joko lahjoina eteenpäin, tai sitten lahjoitan ne hyväntekeväisyyteen, missä tiedän niiden päätyvän suoraan avuntarvitsijoille. Ystäväni Z on kuitenkin extrapoikkeus, koska hän on auttanut minua neuleiden kuvaamisessa paljon. Kun Z siis pyytää, Z saa 💚 Se on minun vaatimaton kiitokseni hänelle.

Nimeksi annoin näille sukille Possuparaatisukat, koska minulla on vähän sellainen kutina, etteivät nämä possut jääneet tähän. Keksin, että haluan tehdä @sweetsandsocks:in #lapasboksi2024 haasteeseenkin possulapaset. Ja joululahjaksi syntynee parit joulunväriset sukat.

Laitoin ohjeet sekä lasten possuparaatisukkiin, että aikuisten versioon tänne blogiin.

Hyvää alkavaa mielenterveysviikkoa! 💚 

💚 Kikkajohanna

Pikku piltin toukkapussi

NEULEET 23-27/2024

No hei vaan!

Tässä tämän vuoden 23. neuletyö, perheemme uusimman tulokkaan toukkapussi, ja siihen lisäksi tuli tehtyä junasukkia ja -tumppuja. Minusta tuli siis pienen poikavauvan mummi aika tarkkaan neljä viikkoa sitten 💙 Voi kamaluus, että tuo aika menee sitten nopsaan! Pikkumies on aika lailla jo kuukauden ikäinen ukkeli.

Minulla ei ole hajuakaan siitä, missä vaiheessa tämä toukkapussi-junasukka-setti oikein syntyi, mutta kuvien päivämäärien perusteella se tapahtui elokuun puolen välin ja syyskuun ensimmäisen viikon välillä. Neuloin näitä siis 3 viikon ajan.

Langat kävin ostamassa salolaisesta Stop! Solveig Shop -nimisestä ihanasta lankakaupasta, joka suorastaan pursusi erilaisia lankavaihtoehtoja. Päädyin valitsemaan langoiksi superpehmeää Lana Gatto super soft -nimistä merinolankaa, joka oli minulle uusi tuttavuus, ja joka sopii vauvaneuleisiin. Vahvuudeltaan Lana Gatto on lähempänä Novita Nallea, kuin 7 Veikkaa.

Vaikka googletin monta päivää, en löytänyt netistä mieleistäni ohjetta, ja päädyin siksi tekemään oman version villakapalosta. Väritoiveina tuoreella äidillä olivat maanläheiset ruskean, beigen, oliivin vihreän ja luonnonvalkoisen sävyt 😊

Mietin ensin tietysti kirjoneuleen tekemistä, mutta luovuin ajatuksesta, kun mieleen tuli kuva pikkumiehestä nurjalla puolella roikkuvien lankalenkkien keskellä. Kyllä. Sellaista en ainakaan halunnut tehdä. Päädyin siksi hyvin yksinkertaiseen ja tyylikkääseen ratkaisuun, eli raitoihin 💚

Koska en halunnut tehdä huppua, johon olisi tullut päälaelle omasta mielestäni ikävä sauma, päätin säveltää ja soveltaa hupun toukkapussiin ihan tavallisen kantapään ohjeella. Nooo. Kyllä se nyt ihan hyvin onnistui, vaikka ”kantatilkku” eli hupun takaosa olisi voinut olla vähän matalampi. Hupun pääntien reunakin on ihan omaa sävellystä, neuloin siihen 1 o 1 n joustinta.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Toukkapussi onnistui, ja on jo pikkumiehen käytössä. Siitä tuli vähän paksumpi, kuin perinteisistä vauvalangoista neulotut jutut, mutta jos ajatuksena on nukuttaa vauvaa välillä ulkona, on se varmasti lämmin.

💚Kikkajohanna

P.S. Koska en jaksa tehdä pikkumiehen junatumpuista enkä -sukista enää omaa postausta, laitan tähän alle vaan kuvan. Kumpikin sukkapari on neulottu samoilla mitoilla, puikot olivat vaan eri kokoa. Tumppujen kuvat olen onnistunut hävittämään jonnekin 🙈

 

Joululahjatoiveena villasukat

Heissan!

Se on alkanut nyt. Jokavuotinen jouluhömpöttely. Olen itsekin jonkin sortin jouluttaja, eli tykkään touhuta joulua marraskuusta jouluun asti. Kysyn tätä varmaan nyt turhaan, mutta tiedätkö jo, mitä neulot perheelle ja ystäville tänä vuonna joululahjoiksi? Minulta joululahjasuunnitelmat ovat menneet tänä vuonna lähes kokonaan ohi, ja heräsin tähän todellisuuteen vasta eilen.

Hyvä uutinen on se, etten aio sukittaa tai lakittaa tänä vuonna ihan koko sukua, vaan teen neuleita lahjaksi vain muutamille ihmisille, ja huono uutinen on se, että niiden kanssa alkaa olla jo kiire.  Aattoon on aikaa tasan seitsemän viikkoa, enkä ole edes aloittanut. Se on yllättävän lyhyt aika neuloa, kun muutakin pitäisi tehdä.

Mitä haluaisin sitten itse joululahjaksi? Usko tai älä, olisin ikionnellinen uudesta sukkaparista, sillä ehdin neuloa itselleni harvemmin mitään, ja koska kotini lattiat ovat talvella jäätävän kylmät sekä vetoiset. Saan sukkia lahjaksi niin harvoin, että se harmittaa. Jostain syystä ihmiset tuntuvat ajattelevan, etten tarvitse niitä, koska neulon itse niin paljon. Niinpä niin.

Rakastan itsetehtyjä kortteja ja lahjoja! Ne ovat kerta kaikkiaan parhaimpia juttuja, joita voi saada! Itse tehdyt lahjat, kuten villasukat, on tehty ajatuksella ja niihin on käytetty hirvittävästi aikaa. Eikö oman aikansa antaminen ole nykypäivänä mitä arvokkain lahja kiireen täyttämän arjen keskellä? Minusta se on sitä.

Joku on nähnyt vuokseni niin ison vaivan, että on neulonut iltaisin väsyneenä ennen nukkumaanmenoa muutaman rivin sukkiani voidakseen antaa ne jouluna minulle. Olen ihan otettu, kun ajattelenkin tätä vaivannäköä, ja se lämmittää sydäntäni.

Minusta sukat ovat muutenkin superhyvä joululahja. Ne kestävät paljon kauemmin kuin nopeasti loppuun syöty konvehtirasia. Konvehdit lämmittävät sydäntä hetken, mutta sukat lämmittävät saajansa varpaita pitkän talven yli kevääseen asti, ja siitä vielä kauas eteenpäin. 

Kikkajohanna

Nopsat kotisukat ohje

 

Heippa!

Suosittu sukkaohje Nopsat kotisukat on lisätty nyt someen 💚 Nämä eivät ole mielenterveyssukat, vaikka tällä tempauksella halutaan lisätä tietoisuutta ennaltaehkäisevän mielenterveystyön tärkeydestä. Ohje löytyy Salon Klubitalon kotisivuilta alla olevasta linkistä ilmaiseksi. 

Salon Klubitalo tekee toisten Suomen Klubitalojen kanssa todella tärkeää mielenterveyttä ehkäisevää työtä. Se on mielenterveyskuntoutujien ja henkilökunnan muodostama tasavertainen yhteisö, jonka päätehtävä on edistää kuntoutujajäsenten toipumista mielekkäällä tekemisellä.

Klubitalolle ovat tervetulleita kaikki 18-65-vuotiaat työikäiset henkilöt, joilla on tai on ollut mielenterveydellisiä haasteita. Lähetettä ei tarvita ja osallistuminen toimintaan on maksutonta.  

Lisätietoa klubitalojen toiminnasta löydät esim. täältä: Salon Klubitalo

💚 Tuetaan mielenterveystyötä, se on tärkeämpää kuin koskaan 💚

Nopsat kotisukat, Salon Klubitalo