Huhtikuun seepralapaset

 NEULE 21/2024

Juhuu! Nyt se on saavutettu, se etappi, jossa voin sanoa olevani samassa vaiheessa toisten lapasboksihaasteeseen osallistuneiden kanssa 😊 Kun mietin, millaiset lapaset teen huhtikuulle, etsin kirja-aarteiden joukosta kaikki lapaskirjat esiin. Niitä selatessa käteen osui Jorid Linvikin Suuri lapaskirja, ja sieltä löytyivät seepralapaset. 

Se oli ihastusta ensisilmäyksellä, joten päätin tehdä huhtikuun lapaset sillä ohjeella. Näitä lapasia katsellessa tulee ihan safariolo, ja mieli matkustaa jonnekin savannille. Lapasten toiseen tumppuun tuli Seepran peppu ja toiseen pää, ja, sama juttu toistuu lapasten kämmenten puolella 😎

Vaikka Seepra-kuviossa ei kahta samanlaista kerrosta tainnut neuloessa olla, nämä oli tosi nopeat ja  helpot tehdä pystyraitojen ansiosta. Langanjuoksut oli lyhyitä. Lapasten kärkien raidallisia kavennuksia oli tosi jännä tehdä, en muista koska olisin tehnyt ne niin, mutta onnistuihan se lopulta 😊

Tässä yllä vielä tosi edustava ja nopsaan napattu kuva alkukesän tuotoksista. Olen mä nyt jotain saanut aikaan sittenkin.

😊 Kikkajohanna

Turkoosit korinpohjalapaset

NEULE 20/2024

Vihdoinkin ajan tasalla

Minulla on mukavia uutisia. Olen saanut kirittyä nyt muut kiinni #lapasboksi2024 -haasteessa. Huhtikuun lapaset valmistuivat tänään, mutta teen niistä oman postauksen ja palaan vielä hetkeksi näihin korinpohjalapasiin. Anteeksi siis, jos toistan itseäni nyt tylsästi tässä postauksessa 🙈

Kauniin heinäkuun haasteena lapasboksissa oli neuloa lapaset omalla lempivärillä, ja meikä mandoliini innostui neulomaan syksyksi kaulaliinalle kaveriksi turkoosit lapaset. Niiden matka oli mutkainen, tein ensimmäisen lapasen kirjoneuleena, mutta kun mallasin sitä kaulaliinaan, totesin, että ei, tämä ei sovi yhteen mun Limoviikunani kanssa millään muotoa 😄

Niin jätin kirkkaanturkoosin langan käsityöpussukkaan ja päätin neuloa lapaset tummanturkoosilla. Jo alkoi Lyyli kirjoittaa, lapasista numero kaksi tuli ihan mukiinmenevät. Neuloin niiden kämmenselkiin korinpohjaneuletta kuvioksi, koska se tuntui sillä hetkellä helpolta valinnalta. Tai no joo. Kuvion valintaan vaikutti kyllä vahvasti se, että kaulaliinasta löytyy jonkin sortin ruutuja 😊

 

Mitä muuta tänne kuuluu. Blogi laahaa itseään lahjakkaasti Instagramin perässä. Mietin, että jos antaisin blogille nyt vähän enemmän huomiota. Huomasin nimittäin, että läppärillä on pitkässä kiemurtelevassa jonossa tumppuja ja säärystimiä, joista en ole postannut tänne juttua. Ne ovat kaikki peräisin alkuvuodelta ja keväältä.

Ajattelin laittaa blogiin virtuaalilapasboksin, niin pääsen itsekin kartalle siitä, mitä tuhmuuksia olen boksiin neulonut. Mutta mitä tapahtuu tuolle onnettomalle parittomaksi jääneelle tumpulle? Se meni kaappiin ja saa luultavasti purkutuomion. Tummanturkoosi lanka ei riitä siihen, että neuloisin sille parin.

😊 Kikkajohanna

P.S. Täällä blogissa on tapahtunut näköjään muutoksia mm. kuvien liittämisessä. Siis ISOA plussaa pukkaa nyt bloggerille, aivan ihania muutoksia! Kiitos! 😊👌 

Kaulaliinaan mätsäävät lapaset

NEULEET 19-20/2024

Moikka moi! On lauantaiaamu ja ulkona on edelleen viileää. Olen itse nauttinut tästä viileiden ilmojen ihmisenä, nyt on just eikä melkein sopiva sää neulomiseen, vaikka on kesä. Olen neulonut lapasboksiin heinäkuun lapasia. Heinäkuun aiheena on neuloa lapaset omalla lempivärillä, ja valitsin monista lemppariväreistäni tähän turkoosin ja sen eri sävyt.

Idea turkooseihin lapasiin tuli omasta turkoosin sävyisestä kaulaliinasta, jolla ei ole kaverina vielä sopivan väristä pipoa ja lapasia. Ajattelin ensin tehdä kaksiväriset turkoosit kirjoneulelapaset, mutta kun sain ensimmäisen lapasen neulottua, totesin, että se ei sovi kaulaliinaan. Lopputulos näyttää tosi levottomalta, ja vaaleanturkoosi väri on ihan väärän värinen.

Arvaa harmittiko? Hirveä työ turhanpäiten. Olen niin tarkka väreistä, että se ärsyttää. Mutta minkä teet. En vaan pääse pilkuistani eroon, vaan viilaan värejä loputtomiin. Niin päätin tehdä kaulaliinalle kaveriksi uudet yksiväriset tumput. Heitin pitkään arpaa kahden eri turkoosin värin välillä, ja lopulta päädyin niistä tummemman petroliin. Se sopii kaulaliinaan, vaikka se ei näy kunnolla kuvissa.

Päätin neuloa lapasten kämmenselkiin korinpohjaneuletta, koska en olisi jaksanut neuloa pelkkiä sileitä peruslapasia, ja koska kaulaliinassa on jonkin sortin ”ruutuja”. Ajattelen itse, että sileät peruslapaset olisivat olleet sopivimmat, koska kaulaliinassa on niin paljon asiaa, mutta päädyin oikeisiin ja nurjiin silmukoihin. Asioilla tarkoitan nyt kaulaliinan kuvioita ja värejä.

Nyt minulla on kaksi paritonta tumppua ja lankaa on sen verran, että pystyn neulomaan vain toisen näistä valmiiksi. Valitsin yksivärisen korinpohjalapasen. Se on oikein kiva, ja jos lanka loppuu kesken, puran kirjoneulelapasen pois. Siitä saa sen verran petrolia lankaa, että saan lapaset valmiiksi.

Mietin muuten viimekertaista pohdintaani siitä, että mitä jos kyllästyn kirjoneulesukkien neulomiseen. Niin on tainnut jo käydä. Olen neulonut koko alkuvuoden lapasia ja nyt se sama juttu jatkuu. Niitä on vaan tosi kiva neuloa! Minun ei tarvitse pähkäillä kavennusten tai lisäysten kanssa, eikä tehdä sitä iänikuista vahvennettua kantapäätä. Minusta on mukava neuloa välillä peukkuja. Kun niiden silmukoiden poimimisesta selviää, on jäljellä vaan suoran pötkön neulominen 😊

Kikkajohanna

Ihan tavalliset lapaset

NEULE 18/2024

Hei hei se on heinäkuu! Täällä Turun seudulla viileänhaalea tuuli hellii poskienpäitä. Ilma on viilentynyt niin, että eilen ja tänään on voinut pistää silmukkaa toisen eteen. Valmista on tullut, @sweetsandsocks lapasboksin 2024 kesäkuun lapaset valmistuivat hetki sitten, ja ne on kuvattu.

Kesäkuun teemana oli neuloa raidalliset lapaset, ja tässä minun vaatimaton versioni lapasista. Koska  neulon raidallisia sukkia tai lapasia vain harvoin, venyttelin hiukan tehtävänantoa. Näissä lapasissa on raitoja, mutta ne eivät ole suinkaan suoria. Ne aaltoilevat kuin puolityyni järvenpinta.

Syy miksen innostu oikein raidoista on hyvin henkilökohtainen. Kun aloitin neulomisen noin 30 vuotta sitten, neuloin ensimmäiset 10 vuotta vain raitaneuleita. Paksua raitaa ja laihaa raitaa, ja raitaa siitä väliltä. Kaksivärisenä, kolmivärisenä ja nelivärisenä. Raitoja riitti, ja sukkia syntyi kassikaupalla.

Sitten tuli stoppi. Tiedätkö sen tunteen, kun teet jotain asiaa vuosien ajan samalla tavalla, ja lopulta et enää jaksa? Minulle kävi raitojen kanssa vähän niin. Haluan korostaa, ettei minulla ole suinkaan mitään raidallisia neuleita vastaan, ne ovat kauniita! En vain itse neulo niitä enää, kuin harvoin.

Siinä varmaan syy miksi kiinnostuin pitsi-, palmikko- ja kirjoneuleista. Olen neuloskellut kirjoneuleita ahkerasti nyt noin 8 vuotta (?) ja tuli juuri mieleen, että mitä jos kyllästyn joku päivä myös siihen? Mitä neulon sitten? Mitä vaihtoehtoja on jäljellä? On muuten aika karmiva ajatus!

Koen, että neulominen on iso osa minua, ja se on elämäntapa. Olisinko valmis luopumaan neulomisesta? Hell no. En ikinä. En mistään hinnasta. Niin kauan, kun sormet toimii, aion neuloa sukkia ja lapasia, ja toivoa samalla, että terveyttä riittää. Siitä saa olla tosi kiitollinen elämälle.

Kikkajohanna

P.S. Minusta oli kiva neuloa nämä lapaset, ja tehdä raitoja pitkästä aikaa!

Rasteiksi ristityt

 NEULE 17/2024

Huomenta! On lauantai ja täällä on hitsin hiostava ilma. Viime yönä piti rytistä, paukkua ja ukkostaa, mutta sen sijaan täällä oli vain pari pientä sadekuuroa. Ukonilman ketkula kiersi tämän paikan ohi, kuten sillä on usein tapana tehdä. Nyt täällä sitten hiostaa. @sweetsandsocks #lapasboksi2024 sai eilen uudet asukkaat, kun sain valmiiksi toukokuun lapaset 😊

Toukokuun aiheena oli neuloa lapaset vaaleilla väreillä, ja tällaiset lapaset puikoilta kolahti pöydän kulmalle. Vaaleat värit ovat minulle vahvojen värien ihmisenä haaste, mutta otin tämän haasteen ilolla vastaan. On hyvä joutua välillä menemään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, ja tehdä jotain tavallisuudesta poikkeavaa! Sitä pitäisi harrastaa useammin. Se pistää mielikuvituksen liikkeelle, ja on sitä paitsi jännää. Ainakin minusta 😊

Ristin nämä rastilapasiksi, koska rasteja niissä on. En tiedä yhtään, mistä moinen ajatus tuli mieleen. Halusin neuloa kaksiväriset ja kirjoneuleiset lapaset. Vaikka itse sanon, niin minusta näistä tuli nätit. Olen vierastanut jostain syystä tuota Nallen jäätikkösävyä jo pitkään, mutta se sopii näköjään valkoisen langan kanssa tosi hyvin yhteen. 

Seuraavaksi minulla on lapasboksihaasteessa vuorossa kesäkuun lapaset, ja kesäkuun aiheena on neuloa raidalliset lapaset. Piirsin äsken yksinkertaisen kaavion ja aloitin lapasten neulomisen. Niistä tulee sinisävyiset. Olen ihastunut kevään aikana jostain syystä valkoisen ja sinisen värin yhdistelmiin, mikä on minulle uutta. En ole ollut koskaan oikein sinisen värin ystävä. 

Huhtikuun lapaset jätin vielä tarkoituksella väliin, ne neulotaan jonkun suunnittelijan ohjeella, ja päätin jättää ne viimeiseksi. Ensi viikolla julkaistaan heinäkuun lapasten aihe, eli kiinniotettavaa riittää vielä, mutta en koe sitä ikäväksi hommaksi. Päinvastoin, tämä on tosi kivaa 😊

Kikkajohanna

Peukaloa vaille valmiit

 NEULE 15/2024

Moikka 😊 On aikainen aamu, ja ulkona on vielä siedettävän viileää. Viilennän kotia tuulettimella, ennen kuin ikkunaluukut täytyy sulkea taas päivän paahteisimmaksi ajaksi. Sillä mennään tänään. Koska olen ollut tauolla, on minulle kertynyt kevään aikana nurkkiin monenlaista pussukkaa ja nyssäkkää, joista löytyy keskeneräisiä neuleita. Ajattelin ruveta purkamaan nyt näiden projektien vuorta.

Sain pari päivää sitten valmiiksi pojanpojan Suomisukat, ja otin heti toisen keskeneräisen neuleen työn alle. Miniälle suunnittelemani jalkapallolapaset. Lapaset olivat melkein valmiit, niistä eivät puuttuneet enää kuin peukalot, joten neuloin ne valmiiksi. Siinä ei kauan mennyt 😊 Harmi etteivät nämä sovi @sweetsandsocks lapasboksi2024 haasteeseen aiheeltaan, mutta ei hätää, neulon sinne parhaillaan toisia lapasia.

Idea jalkapallolapasiin tuli siitä, että koko pojan perhe harrastaa jalkapalloa, ja miniä seisoo kylmän kentän laidalla kannustamassa poikia monena iltana viikossa. Lapasesta löytyy Pinterestistä napattu jalkapallon kuva ja perheen nimikirjaimet. Kaikki lapasten kuviot ja kuvat on silmukoitu ja siihen meni tuhottomasti aikaa, mutta toisaalta oli mukavaa ommella välillä jotain.

Korjasin jalkapalloa, koska se näytti kaaviossa lättänältä lätyltä, mutta en korjannut sitä tarpeeksi. Pallo näyttää vieläkin vähän soikealta. Sillä mennään, en edes harkitse sen korjaamista enää. Lapasissa olevat nimikirjaimet silmukoin limenvihreällä langalla miniän lempivärin mukaan. En tiedä näyttääkö väri oikealta, mutta kirkkaan limenvihreä se on. Nyt otan puikot käteen, kun vielä tarkenee neuloa. Kuullaan taas!

Kikkajohanna

Mummin rontin videotesti

 NEULE 17/2024

Mukavaa kesää kaikille!

Heissulivei ja heissansaa! Juhannus on lusittu ja täällä ollaan ja varsin vallattomalla tuulella. Opin tänään tästä virtuaalielämästä taas jotain uutta, ja uutta on aina kiva oppia! Kokeilin äsken elämäni ensimmäisen videon tekoa, johon tuli tekstiä, ja laitan sen nyt tänne. Kertokaa, näkyykö video ja millainen sen kuvan laatu on, kiitos! 😊 Videossa kuvattu raekuuro tapahtui oikeasti vain kaksi viikkoa sitten kuvatekstistä poiketen. Laitoin sinne vahingossa väärän luvun.

Huomasin pari päivää sitten, että tänne blogiin voi liittää myös videoita ja päätin kokeilla, saisiko kännykällä kuvatun videon toimimaan täällä. No siltä näyttää. Olen tästä oivalluksesta niin iloinen, että hyppelen täällä pöksyissäni ja minun tekisi mieli tehdä nyt sata videota lisää 😊 Onpa hyvä tietää, että täällä on tällainen mahdollisuus, tulen varmaan käyttämään sitä jatkossa ainakin joskus.

Neule-elämäni on ollut aika hiljainen yhden isomman projektin vuoksi, mutta nyt minulla on taas aikaa keskittyä tähän hommaan, eli tänne kirjoittamiseen 😊 Päätin pari päivää sitten, että yritän neuloa omia keskeneräisiä töitä valmiiksi elo- tai syyskuuhun mennessä, ennen joulujuttujen aloittamista. Ensimmäisenä puikoille pääsivät pojanpojan kovasti toivomat Suomisukat.

Niiden tarina on vähän surullinen. Tämä mummin rontti sai ihanan pikkumiehen tilauksen Suomisukista jo vuosi sitten, ja nyt vasta näyttää siltä, että sukat valmistuvat. Värit pikkumies valitsi sukkiin itse mummin pohjattomasta lankavarastosta, ja sinistä sekä valkoista valittiin. Suomisukkia ei voi kerta kaikkiaan neuloa muissa väreissä, vai mitä? 😊

Kun olin käymässä pojan luona, tämä pikkumies muisti mummin lupauksen ja kysyi, joko sukat ovat valmiit. Kyllä lapsilla on hyvä muisti, omani tahtoo jo reistailla. Mutta hyvä, että asiasta muistutettiin! Nämä sukat kiilasivat tärkeydellään ykkössijalle, ja saan ne valmiiksi vielä tänään. Toisen sukan kärjestä puuttuu enää kärkikavennukset ja sukat ovat valmiit.

Toivotan nyt oikein kivaa kesää, ollaan ihmeessä kuulolla! Loppuviikoksi on luvassa hirveitä helteitä, joten saa nähdä, pystyykö silloin neulomaan.

Kikkajohanna