NEULE 16/2024
Selityksiä selityksiä. Siitä on tasan kolme kuukautta, kun kirjoitin tänne viimeksi. Olen ollut hirvittävän väsynyt. Heräsin helmikuussa eräänä aamuna, nousin istumaan sängynlaidalle, ja ajattelin, että nyt en enää jaksa tätä. Niin laskin puikot käsistäni pois. Neulomisesta väsymys ei johtunut, olen elänyt henkilökohtaisessa elämässäni hyvin raskaita aikoja, ja kaipasin siksi lepoa sekä irtiottoa kaikesta.
Viimeisestä Instagram-päivityksestäkin on kulunut näköjään kaksi kuukautta. Olen käynyt vain kääntymässä siellä nopeasti näiden kuukausien aikana. Olisin voinut tietysti fiksuna ihmisenä ilmoittaa sometauosta, enkä vain hävitä tuhkana tuuleen, mutta en tullut ajatelleeksi sitä. Niinpä pyytelen anteeksi teiltä lukijoilta näin jälkikäteen.
Nyt vointini on ihan hyvä, minulla ei ole mitään hätää. Olen saanut levättyä ja ruvennut nukkumaan yötkin lähes normaalisti. Se on jännä juttu, miten suuri vaikutus nukkumisella voi olla elämään. Sitä ei ymmärrä, ennen kuin sen menettää. Se vaikuttaa ihan kaikkeen toimintakyvystä jopa sokeriarvoihin asti. Näin olen kuullut.
Kun heräsin eilen hyvin nukutun yön jälkeen, minulle tuli ensimmäisen kerran mieleen, että mitäpä jos neuloisin jotain? Minulle se on merkki siitä, että alan olla taas oma itseni. Etsin äsken puikot esiin, ja pyörittelen mielessäni ajatuksia siitä, mitä haluan tehdä. Jämälankojen käyttäminen kiehtoo, ja erityisesti nämä alkuvuodesta suunnittelemani Hupsulaheit-jämälankalapaset.
Ne ovat jonkinlaista jatkoa Hopsulaheit-sukille, joiden tarina alkoi jo joskus kuusi vuotta sitten. Lapasten ohjetta en jaa enkä anna toistaiseksi minnekään, nämä on ihan omaksi iloksi suunniteltu. Tiedän, että kesä on tulossa, ja monet teistä ovat vaihtaneet sukkapuikot jo virkkuukoukkuihin, mutta itse ajattelin neuloa. Virkkaaminen on nimittäin salainen heikkouteni, ja olen siinä suoraan sanottuna aivan tajuttoman surkea. Siitä kerron joskus lisää 😊
En lupaa nyt, että kirjoitan tänne joka päivä, tai edes sitä, että kirjoitan tänne joka toinen päivä. Aion kirjoittaa tänne sen mukaan, kun jotain asiaa on. Mitään uutta ja suurta se ei tarkoita, vaan uusia neuleprojekteja, tai valmiita sukkia ja lapasia, kuten ennenkin. Minulle on jäänyt alkuvuodelta jemmaan monta lapasparia, joiden tarinoita en ole täällä vielä kertonut. Ehkäpä päivitän niitä 😊
🌞 Nyt aurinkoa sulle!
Kikkajohanna
P.S. Ilmoittelen uusista postauksista Instagramissa ja Facebookin Käsityöblogit-ryhmässä, kun niitä tulee.
.png)
Kiva kun päivitit ja toivottavasti raskaat ajat ovat nyt takanapäin. Nuo lapaset ovat todella hauskat ja nimikin oikein sopiva.
VastaaPoistaVirkkaamisesta sama ajatus, olen päättänyt etten virkkaa ollenkaan ja yritän olla innostumatta siitä yhtään, sillä varsinkin palavirkkaukset eivät valmistu ikinä ja muutenkin en vain saa omista virkkauksista mallin mukaisia, joten keskityn neulomiseen, mikä nyt näyttää olevan intohimoni, terapiaa, työni ja varmasti kaikkea muutakin. :)
Kiitos kiitos :) Kuulostaa niin tutulle! :) Täälläkään ei virkkuukoukku taivu niin, että multa syntyisi jotain yhtä isoäidinneliötä kummempaa :D Kirjoitin siitä eilen postauksen ja laitan sen tänne parin päivän sisällä :)
VastaaPoista