lauantai 31. lokakuuta 2026
Villasukkaviikkokatsaus 7: Keski-ikäiset aivot
perjantai 30. lokakuuta 2026
Hiiri Piiperoiset sukkaohje
Laitan linkin ohjeeseen myös tänne, koska onhan nämä tosi söpöt 😍
Neuleohje Hiiri Piiperoiset sukkiin löytyy täältä.
keskiviikko 28. lokakuuta 2026
Millainen neulootikko olen?

tiistai 27. lokakuuta 2026
Villasukka horror story: neulootikon kauhun hetket
sunnuntai 25. lokakuuta 2026
Mikä hiton Flow?
lauantai 24. lokakuuta 2026
Villasukkaviikkokatsaus 6: villasukkaviikkokatsauksen peruminen peruttu
Sunnun-nunnun-tai.
No niin! Vihdoinkin villasukkaviikkokatsaus, jossa kirjoitan neulomisesta ja villatöppösistä. Rapsan nimen muuttaminen on siis peruttu ja tämä tarkoittaa toistakin isoa juttua, nimittäin sitä, että mun neulejumi on mennyt ohi! Jeeeee!
Aurinko kutittelee parhaillaan nenänpäätä verhojen raosta. Varasin koko päivän neulomiselle, koska sunnuntait on kuin luotuja juuri siihen. Neulomiselle. Minulla on työnalla vauvansukat ystävälle numero kaksi. Jarin junasukat sain valmiiksi eilen.
perjantai 23. lokakuuta 2026
Puhutko sujuvaa neuloosia?
Kaikilla aloilla on omaa ammattisanastoa, joka ei heti
avaudu ulkopuolisille. Niin myös neulemaailmassa. Kun esim. aikakausilehdessä puhutaan
taitosta, tarkoittaa se lehden sivujen sommittelua sekä viimeistelyä painettavaan tai verkossa julkaistavaan muotoon.
Niin on myös varmasti neulojien kesken. Neulomattomia ihmisiä
voivat ihmetyttää meille neulojille tutut käsitteet kuten vahvistettu kantapää
tai nauhakavennukset.
”Siis mikä vahvistettu kantapää? Neulotaanko se kaksinkertaisella
langalla vai miten? Entä nauhakavennukset, mikä ihmeen nauha, en ymmärrä!", Saattaa neulomista opetteleva aloittelija ajatella tuskastuneena.
Paljon on kyselty myös sitä, mitä ssk tarkoittaa ja miten
sen neulotaan. Vastaus siihen on, että se on lyhenne yhdestä tavasta kaventaa
neuletta eli neuloa 2 silmukkaa yhteen. Lyhenne kuuluu näin: slip, slip, knit
ja vapaasti suomennettuna sen kuuluu näin: siirrä, siirrä, kudo.
Itse kirjoitan sen ohjeeseen näin: Nosta 2 s yksitellen
oikealle puikolle kuin neuloisit ne oikein. Siirrä ne takaisin vasemmalle
puikolle kiertämättä niitä ja neulo oikein yhteen takareunoista.
Neuleohjeissa on usein kerrottu, miten ssk neulotaan, kuten
itsekin teen, mutta silmukan neulominen taka- tai etukautta voi hämmentää. Miten
hemmetissä sekin tehdään? Mietin sitä välillä itsekin, vaikka olen neulonut 35
vuotta.
Onneksi meillä on YouTube. Sieltä löytyy videoita, joissa näytetään
kädestä pitäen, miten tällaiset silmukat ja muut jutut neulotaan. Suosittelen
siis kurkkaamaan sinne.
Eli. Jos harmittelet sitä, ettet ymmärrä kaikkia
neuleohjeita, älä murehdi, emme me muutkaan aina ymmärrä tätä monimutkaista
salakieltä, mutta onneksi siihen on saatavilla apua, toisilta neulojilta,
googgelista tai vaikka sieltä YouTubesta 😊
Kikkajohanna
torstai 22. lokakuuta 2026
Kerrankin oikeassa

Kuulun itse näihin kolmansiin henkilöihin. Tunti sinne tai tunti tänne, en juurikaan kiinnitä huomiota kuin siihen, että syksyllä on aamuisin pimeämpää, kun nousen ylös. Minun täytyy tunnustaa, että minulla on keittiössä kello, joka on näyttänyt samaa aikaa jo parin vuoden ajan. Se on aina 15.46 - tasan.
En ole jaksanut vaihtaa kelloon pattereita enkä siirrellä sen viisareita, ja tämä on varmasti laiskuuden huippu. Myönnän, että asia ärsyttää välillä, mutta toisaalta se on herättänyt myös paljon huvittunutta keskustelua ystäväpiirissä.
Kun luokseni on tullut ystäviä,
niin jossain vaiheessa kahvipöydässä on huomio kiinnittynyt ikiaikaa näyttävään
kellooni. Vieraat ovat kysyneet, että paljonkos se kello oikein on.
”Ai. Se on jo 15.46, täytyypä
tästä lähteä”, sanoo vieras.
Joskus, vieraasta riippuen,
minulla on suuri kiusaus olla korjaamatta asiaa ja antaa vieraan luulla, että
kello on jo tosiaan 15.46 ja antaa hänen lähteä kotiin. Se olisi kätevä tapa
päästä vieraasta nopeasti eroon. En ole kuitenkaan raaskinut tehdä niin, vaan
kertonut totuuden.
Oli niin tai näin, asia on herättänyt paljon hyväntuulisuutta, ja ihmettelyä. Onpa joku ystävä tarjoutunut vaihtamaan kelloon patteritkin, mutta olen aina kieltäytynyt siitä. Olisihan se noloa, jos vieraat vaihtaisivat kelloonkin patterit.
Mutta hoi! Ei tämä kello aina ole
väärässä! Se on kaksi kertaa vuorokaudessa oikeassa ajassa, tasan kello 15.46
ja klo 03.46. Riippuu ihan siitä, kumpaan
aikaan kelloon katsoo.
Kikkajohanna
Tämä juttu on julkaistu myös Salon Klubitalon blogissa.
keskiviikko 21. lokakuuta 2026
Annetaan lapsille joulu osa 2
Tätä postausta ei pitänyt koskaan tehdä. En tiennyt, että tulen saamaan ystävältä sukkia ja tumppuja Anna tukesi ry:lle lahjoitettavaksi. Nyt tiedän ja minusta se on aivan ihanaa!
Ajatus siitä, että joku lapsi saa tällä rahalla tänä jouluna joululahjan, lämmittää kovasti sydäntä 💝 Nämä neuleet lahjoitetaan suoraan Anna tukesi ry:lle ja niiden mahdollinen tuotto käytetään lyhentämättömänä vähänvaraisten lasten joululahjoihin.
Laitan tähän kuvia muutamista asusteista, koska minusta ne ansaitsevat tulla nähtäviksi, niin kauniita ne ovat! Niiden tekemiseen on käytetty paljon aikaa, rakkautta, mielikuvitusta ja luovuutta 😍
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, näytän kuvan näistä tosi paksuista, kauniin värisistä ja lämpimistä pintaneulesukista. Tämä purppuran värinen lanka on aivan superihanan värinen.
Kikkajohanna
tiistai 20. lokakuuta 2026
Potentiaalisen poikaystäväehdokkaan erikoinen ehdotus
Autofiktiota.
On lokakuun loppupuoli ja helteillä hellinyt kesä on vain mielessä häilyvä muisto. Istun olohuoneessa ja silmukat liukuvat nopeasti puikolta seuraavalle. Työn alla ovat uudet sukat. Sellaiset tuiki tavalliset perussukat, joihin neulon leveitä ja värikkäitä raitoja, kuten punaista, pinkkiä, vihreää, oranssia, turkoosia ja keltaista.
Poikaystäväehdokkaani niitä pyysi, kun olin toissa päivänä hänen kanssaan treffeillä. Kyllä. Kävin kahvilla miehen kanssa, enkä edes karannut WC:stä pikkuikkunan kautta, kuten elokuvissa. Salainen päiväkahviseura tuo elämääni mukavaa vatsassa tuntuvaa kutkutusta, vaikka mitään suhdetta ei syntyisikään.
Millainen tämä herra sitten oli? Sellainen vaalea, siniharmaasilmäinen, hoikka ja harvasanainen. Kun tyyppi kuuli, että neulon sukkia, hänen silmänsä kirkastuivat kuin sateen jälkeinen taivas, hän nojautui äkkiä kiinnostuneena puoleeni ja murisi matalalla viskibassollaan:
”Neuloisitko sä mullekin sukat? Sellaset raidalliset olis
kivat.”
Minua komistuksen sukkatoive huvitti, sillä tämä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta, kun minulta pyydettiin treffeillä jotain tällaista. Se oli tärskyilläni enemmän sääntö kuin poikkeus. Kun mietin sukkapyyntöä, tajusin jutun koomisuuden.
Jokainen kynnelle kykenevä mieskandi, jonka kanssa olen käynyt
kahvilla, on pyytänyt sukkia ja olen neulonut ne, jos tyypissä on ollut edes
hitunen materiaalia poikaystäväksi. Osaankin nykyään odottaa tärskyillä kysymystä
ja ajattelen sen kuullessani, että voi ei, taasko?
Missä sitten tutustuin tähän kandidaattiin? Somessapa tietenkin ja tarkemmin sanottuna Facebookin Yksinäiset sinkut-ryhmässä. Siinä porukassa vallitsivat villin lännen lait ja meno oli niin hurjaa, että totesin "No thanks!" ja erosin sieltä seuraavana päivänä.
Tämä sinnikäs poikaystäväehdokas ehti tarttua siinä ajassa jotenkin matkaan. Hän ruinasi peräti kolme viikkoa päästäkseen kanssani kahville. Suostuin lopulta, koska mies vaikutti ihan fiksulta, mutta niinhän ne kaikki aina aluksi vaikuttavat.
Nyt deittikaverin sielu on kuopattu takapihalle. En aio tavata hyypiötä enää koskaan, saati sitten mennä hänen kanssaan kahville. Syynä tähän on se, että hän iski tavatessamme kimppuun takavasemmalta ja kyseli, lähtisinkö hänen kanssaan hotelliin vehtailemaan.
Kun suuni loksahti auki ällistyksestä, hän lisäsi, että haluaisi tavata viikonloppuisin luonani samoissa merkeissä ja että hänen vaimonsakin hyväksyy asian. Olisimme ystäviä kaikilla herkuilla. Hänellä oli kuulemma vaimokkeen kanssa avoin suhde. Avoinpa hyvinkin. Vastasin hänelle hölmistyneenä:
"Vai että ihan vehtailemaan viinin kera ja vaimokin vielä hyväksyy asian? Wau. Kuules setä. Tehdäänpä nyt niin, että herra menee sinne hotelliin vehtailemaan kenen kanssa haluaa ja minä menen kotiin."
Sitten nousin ylös ja poistuin paikalta.
💖Kikkajohanna
sunnuntai 18. lokakuuta 2026
Junasukkaa pukkaa vaikkakin viiveellä
Heipsulivei! Jarin junasukat on tehty. Vihdoinkin. Minulla on näköjään jonkin sortin neulejumi, koska näiden pikkusukkien valmistumiseen meni melkein kaksi viikkoa! Ajattele! Melkein k a k s i viikkoa. Huh huh. Normisti tekisin tällaisen parin hyvässä lykyssä yhden päivän aikana 😊
Olen huomannut olevani sitä sorttia, joka pysyy keskittymään vaan yhteen asiaan kerralla eli, jos kirjoittelen juttuja, teen vaan sitä ja jos neulon, teen vaan sitä. Uppoudun niin täysin siihen, mitä teen, etten pysty hyppäämään noin vaan asiasta toiseen. Minun täytyy ravistella itseni usein takaisin tähän todellisuuteen jommasta kummasta ja pitää tekemisten välillä pitkä tauko.
Olen pahoillani muuten näistä huonoista kuvista. Jostain syystä kännykkäkamerani vääristää vihreän värin, kun sitä yrittää kuvata. En tiedä mistä se johtuu. Olen huomannut, että tämä koskee nimenomaan vihreää väriä, muissa sävyissä ei ole juurikaan tällaisia hankaluuksia. Onko joku muu huomannut omissa kuvissaan saman asian?
Kikkajohanna
P.S. Tässä yhden todellisen taitajan upeat junasukat. Eikö olekin aivan älyttömän nätit! Väriä vauvoille 😍
Minusta on ihana olla yksin
On yö, istun pienen pöytälampun hämyssä ja tuijotan mietteliäänä läppärin ruutua. Siellä se on, tuo valkoinen paperi, jolle pitäisi kirjoi...
-
RUUTUA JA RAITAA Nopsat miesten sukat Ohje ja kuvat Kikka Virolainen Salossa 5.11.2022 Koko 41-42 (43-44) Sukkapuikot 3,...
-
Yritän matkustaa ajassa taaksepäin tammikuulle asti ja sen hetkisiin tunnelmiin. No eihän se onnistu, koska en omaa eideettistä muistia. T...
-
Viisi viikkoa iskänpäivään Niin ainakin laskin äsken, tarkallensahan se on tänä vuonna sunnuntaina 8. marraskuuta. Minulla on siis hyvin a...
























.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)










.jpg)